Anna soiva lahja ylioppilaalle tai ammattiin valmistuvalle

Jos lähipiirissäsi on tuore ylioppilas tai ammattiin valmistuva, joka on osoittanut musiikillista suuntautuneisuutta, tue harrastusta lahjoittamalla kunnon musiikintekovehkeet. (Jos olet itse kohderyhmää, vinkkaa tästä sivusta mahdollisille lahjoittajille!)

Konesoitto on tavannut kerätä aina joulun alla yhden tai useamman sopivan aloituspaketin, joilla pääsee tietokoneistetun musiikintekemisen makuun. Tällä kertaa esitellään myös näin ylioppilas- ja valmistumisjuhlien alla yksi hyvä ja edullinen paketti, jota voi käyttää niin PC:llä kuin Macilläkin sekä oman soiton ja laulun äänittämiseen että ohjelmistoinstrumenttien ohjaamiseen.

Konesoitto on Musikhaus Thomannin linkkipartneri, ja kaikki paketin osat (tai valintasi mukaan vain jotkut niistä) saat nopeasti ja luotettavasti postin välityksellä. Yli 298 euron tilauksista et edes maksa toimitusmaksuja.

Kaikki *-merkityt linkit tässä jutussa vievät Musikhaus Thomannin verkkokauppaan. Hinnat ovat Suomen verkkokaupan hintoja 23.5.2017, ja ovat saattaneet muuttua tämän jutun julkaisemisen jälkeen.

Kun saat paketin käsiisi, tarvitset enää vain PC-tietokoneen Windowsilla tai Mac-tietokoneen OS X:llä, ja hieman aikaa laitteiden kytkemiseen ja ohjelmistojen asentamiseen.

UUTTA: Konesoiton asennus- ja käyttöönottoneuvonta Skypen välityksellä, vain 39 € (sis. alv) / 60 minuuttia. Ota yhteyttä Facebookissa, Twitterissä tai sähköpostitse osoitteella kone (at) konesoitto (piste) com ja sovi aika!

Äänitys- ja MIDI-paketti

Oman soiton tai laulun äänittämiseen tarvitset kunnon mikrofonin. Tietokoneen omalla mikrofonilla tehdyt äänitykset eivät vedä vertoja kunnon dynaamisella äänitysmikrofonilla tai vielä herkemmällä kondensaattorimikrofonilla tehtyihin. Näistä on olemassa myös suoraan tietokoneeseen kytkettäviä USB-liitäntäisiä versioita, mutta monipuolisin vaihtoehto on hankkia tietokoneen äänilaite, johon voi kytkeä useita erilaisia mikrofoneja.

Jatka artikkeliin Anna soiva lahja ylioppilaalle tai ammattiin valmistuvalle

Logic Pro X 10.3 – uudet ominaisuudet

Apple päivittää Logic Pro X -ohjelmistoa verrattain usein, ja jokaisessa isomman numeroisessa päivityksessä on yleensä uusia ominaisuuksia, vikakorjausten lisäksi. Edellinen isomman alanumeron päivitys eli Logic Pro X 10.2 ilmestyi elokuussa 2015, ja sen isoin uusi juttu oli Alchemy-syntesoija. Tähän 10.2-versioon tuli lopulta neljä muutakin päivitystä, joista viimeinen eli 10.2.4 tuli kesäkuussa 2016.

Tammikuussa 2017 Apple julkisti Logic Pro X 10.3:n, jossa pantiin koko ohjelman ulkoasu pitkälti uusiksi. Nykyinen, litteämpi ja kirkkaampisävyinen ulkoasu sointuu enemmän yhteen macOS Sierran kanssa, vaikka tämä versio toimii vielä myös OS X 10.11:ssa eli El Capitanissa.

Versiossa 10.3 tuli myös tuki uusien MacBook Pro -tietokoneiden Touch Barille, joka on jakanut mielipiteitä kovasti. Toiset pitävät Touch Baria täysin turhana, ja toiset taas erittäin hyödyllisenä lisänä. Itse otan kantaa asiaan vain teoriassa, koska en ole Touch Baria käyttänyt, mutta se vaikuttaa hyödylliseltä ohjausmenetelmältä. Logic Pro X:ssä Touch Barilla voi ilmeisesti ainakin soitella virtuaali-instrumentteja.

Logicista ei ole iOS-versiota iPhonelle ja iPadille, mutta Logic Pro X 10.3 on nyt yhteensopiva GarageBandin version 2.2 kanssa. Tallentamalla Logic-projektin iCloudiin sen voi avata iPhonessa ja iPadissä GarageBandin uusimmalla versiolla, sekä päinvastoin, eli jos tulee mieleen ideoita vaikka työmatkalla, ne voi tallennella iPhonen GarageBandillä ja jatkojalostaa sitten Logicilla kunhan pääsee ison koneen ääreen. Lisäksi Logic Pro X tukee vaihtoehtoisia raitoja sekä valitun osion prosessointia (koko raidan sijasta). Aikaavievä audion renderöinti voidaan nyt tehdä yhdelle valitulle osiolle.

Äänenkäsittelyn osalta versiossa 10.3 on vielä yksi iso tekninen parannus: Logicin summain on nyt 64-bittinen, eli ohjelman se osa, joka kokoaa raitoja yhteen, on nyt tarkkuudeltaan parempi. Lisäksi sen yhteydessä voi nyt käyttää yhteensä 192 signaaliväylää eli ”bussia”.

Logic Pro X 10.3 on siis omalla tavallaan yhtä iso päivitys kuin aiemmat 10.1 ja 10.2 ovat olleet. Huomattavaa on myös se, että jos olet ostanut Logic Pro X 10.0:n esimerkiksi sen ilmestymisvuonna 2013 hintaan 179,99 €, olet saanut nämä kaikki uudet ominaisuudet ja parannukset ilmaisina päivityksinä jo lähes neljän vuoden ajan. Itse asiassa kevään 2017 aikana on saatu toinenkin päivitys, eli pikkuvikoja korjaava 10.3.1.

Jos ostat Logic Pro X:n vasta nyt Mac App Storesta, diili ei olekaan ihan niin loistava, mutta silti erittäin hyvä. Valuuttakurssien muutosten takia Apple nosti nimittäin keväällä Mac App Storen eurohintoja. Logic Pro X:n hinta on nyt 229,99 €, joka silti on tämän laajuisesta DAW-ohjelmasta aika lailla pilkkahinta.

Reasoniin vihdoin VST-tuki

Reason on ruotsalaisen Propellerhead Software -yhtiön valmistama musiikinteko-ohjelma Windows- ja Mac-tietokoneille. Se on varsin suosittu erityisesti elektronisen tanssimusiikin tekijöiden keskuudessa. Aiemmin Reason oli rajoittunut kappaleiden tekemiseen sen sisäisillä ohjelmistoinstrumenteilla, eikä sillä edes voinut äänittää käyttäen mikrofonia. Sitä varten Propellerhead teki aikanaan erillisen Record-ohjelman, joka kuitenkin sulautettiin Reasoniin versiossa 6.

Lähes kaikki muut DAW- eli Digital Audio Workstation -ohjelmat, paitsi Reason ja Pro Tools, ovat laajennettavissa VST-ohjelmistoinstrumenteilla. VST eli Virtual Studio Technology on Steinbergin eli Cubase-ohjelman tekijän kehittämä standardi, jonka mukaisia instrumentti- ja efektiliitännäisiä voi käyttää laajentamaan DAW-ohjelmaa. Mac-tietokoneissa toimivat ohjelmat tukevat yleensä VST:n lisäksi myös Applen omaa Audio Unit -teknologiaa. Jotkut ohjelmat, kuten Ableton Liven Mac-versio, tukevat sekä VST- että Audio Unit -liitännäisiä.

VST on käytännössä ohjelmistoinstrumenttien standardi, joka toimii lähes kaikissa DAW-ohjelmissa sekä Windowsissa että Macissä. Siksi monet ohjelmoijat julkaisevat tekemänsä ohjelmistoinstrumentit ja -efektit yleensä pelkästään VST-muodossa, vaikka toki Mac-järjestelmään tähtäävät tekevät niistä myös AU-versiot, koska Logic ja GarageBand tukevat vain sitä.

Reasonin omilla linjoilla

Reason sisältää melkoisen määrän Propellerheadin itse kehittämiä ohjelmistoinstrumentteja ja efektejä, eikä se ole aiemmin tukenut sen paremmin VST- kuin AU-liitännäisiäkään. Syyksi on ilmoitettu se, että ohjelma toimii paljon vakaammin kun sen sisällä ei voi ajaa mielivaltaisia liitännäisiä, jotka saattavat kaataa koko ohjelman virheen sattuessa. Reasonin omat ohjelmistoinstrumentit ja -efektit lisätään ”räkkiin”, joka on ohjelman sisällä toimiva virtuaalinen laiteräkki, aina kytkettäviä ja räkin takapuolella roikkuvia johtoja myöten.

Vuonna 2012 julkaistussa Reason 6.5:ssä Propellerhead esitteli oman liitännäismuotonsa nimeltä Rack Extensions, jolla on sittemmin tehty useita Reasonin omasta nettikaupasta myytäviä, ja tietysti vain Reasonissa toimivia ohjelmistoinstrumentteja ja -efektejä. Näiden avulla Reasonin soundimaailma on laajentunut huomattavasti, ja Rack Extensionien tekijöiden joukkoon on liittynyt muun muassa ohjelmistopuolella erittäin aktiivinen KORG.

Vihdoinkin VST!

Äskettäin Propellerheads kuitenkin tiedotti asiasta, jota kovin moni ei uskonut koskaan tapahtuvaksi: lähes 17 vuoden jälkeen Reason tulee saamaan tuen VST-liitännäisille versiossa 9.5, joka julkaistaan 29.5.2017. Se tulee olemaan ilmainen päivitys Reason 9:n hankkineille.

Uutinen Reasonin VST-tuesta on otettu innostuneesti vastaan sekä VST-liitännäisten tekijöiden että niiden käyttäjien keskuudessa. Se mahdollistaa myös liitännäisten käyttämisen ristiin ja yhdessä Reasonin omien Rack Extensioneiden kanssa, ja siihen kuuluu ominaisuuksia, joita harvasta DAW:ista löytyy, kuten CV:n (Control Voltage, ohjausjännite) käyttäminen modulaation lähteenä. VST-liitännäiset avautuvat omaan ikkunaansa, eivätkä Reasonin räkkiin.

VST-tuessa on kuitenkin yllättäviä puutteita ja rajoituksia, jotka varmasti tulevat korjaantumaan tai poistumaan. Ensinnäkin, ainoastaan VST 2.4 -liitännäisiä tuetaan aluksi, vaikka uudempi VST 3.0 -määritys on ollut käytössä jo vuodesta 2008. Toiseksi, ReWiren ja VST-liitännäisten yhteiskäyttö on vielä hieman epävarmaa, koska joidenkin raporttien mukaan niitä ei voisi käyttää silloin kun Reason toimii ReWire-orjana esimerkiksi Pro Toolsin ohjaamana. Tähän täytyy paneutua kunnolla sitten kun Reason 9.5 on ulkona.

Osta Reason 9 nyt Musikhaus Thomannin nettikaupasta* ja rekisteröi se, niin sinua odottaa ilmainen ja automaattinen päivitys versioon 9.5, jossa on uutuutena tuki VST-liitännäisille.


Musikhaus Thomann Linkpartner

Konesoiton GarageBand-opas on julkaistu

E-kirja Konesoiton GarageBand-opas on nyt saatavana Applen iBooks Storesta ja luettavissa Mac-tietokoneilla, iPhone-älypuhelimilla ja iPad-tableteilla. Kirja käsittelee GarageBandin macOS-versiota ja sisältää myös ääntä: iBooks-muotoisesta kirjasta voit kuunnella kappaleen tekemisen eri vaiheiden tulokset.

Voit ostaa kirjan iBooks Storesta tällä linkillä:
http://apple.co/2njrYIe

Kirja on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat äänittää omaa musiikkia tietokoneella. Mac ja GarageBand tarjoavat siihen helpot välineet, ja täydennettynä muutamilla lisävarusteilla saa jo aikaan julkaisukelpoista jälkeä.

Kirja, joka kasvaa sinun mukanasi

Kirjan ensimmäisessä versiossa kerrotaan miten pääset alkuun äänitysten tekemisessä, ja miten saat tulokset ulos GarageBandistä julkaisua varten.

Kirja ei kuitenkaan vielä ole aivan valmis, vaan se täydentyy vielä. Uudet luvut saat ilmaiseksi iBooks Storen kautta, kun olet kerran ostanut kirjan.

Voit lähettää palautetta kirjasta, kysyä sen käsittelemistä aiheista ja ehdottaa lisää aiheita sähköpostilla tai sosiaalisen median kanavissa (linkit löytyvät tämän julkaisun alareunasta).

Toivottavasti kirjasta on sinulle apua ja iloa oman musiikkisi tallentamisessa GarageBandillä!

Parhain terveisin,
Jere Käpyaho

Konesoiton GarageBand-opas

Arturia MiniLab MkII reviewed

Arturia MiniLab MkII* is a refreshed version of the compact MIDI controller keyboard by the French company, also known for their software emulations of vintage synthesizers. It provides a 25-key keyboard, 16 rotary encoders and eight pads. Included in the package are Analog Lab Lite with 500 synth sounds and also a license for Ableton Live Lite. Find out what it’s like for daily home studio use by reading this review.

It’s All About Control

There is something about MIDI controller keyboards that eludes me, although I obviously get the idea, and have used several over the years, starting with the KORG microKONTROL in 2004. Given the right mappings from knobs to software features, generic controllers work with any music software that supports MIDI, but it is exactly this generic nature of them that causes problems or inconveniences. It shouldn’t be so difficult – you just want something to happen in the software as you twist a knob or press a button – but in practice setting them up can be quite tedious and error-prone.

Since a typical MIDI controller keyboard is not made specifically for any software, the integration often feels a little off. You need to use a lot of mental energy to create and maintain the mappings. There have been attempts to solve the problem, like Novation’s Automap, but I never really got the hang of it and sold my Novation Nocturn in frustration years ago. The MIDI mapping editors that you get with the controller keyboards are often clunky, but sometimes you can get pretty far if your chosen DAW supports the controller out of the box. Then you can apply some basic mappings without a lot of extra effort.

The best hardware/software integration is still achieved when both are made for each other and intended to work intimately with one another. Successful examples of this approach are Native Instruments MASCHINE* (you could use the software without the MASCHINE hardware, but you would be missing out) and Ableton Push and Push 2* for Ableton Live. Both MASCHINE and Push can still be used to control other music software, provided that you get the mappings right.

Some synthesizers, or at least their keyboards, can be used as MIDI controllers for software, but obviously they work best when used as standalone instruments. Typically the knobs, faders, switches and buttons used to control the synthesizer are rather difficult (or even impossible) to map to virtual instruments, unless they happen to be very similar in operation.

Then there are products like Arturia MiniLab MkII*, a refreshed version of the original MiniLab: made for generic use, but especially good with some software product from the same stable. The MiniLab is a 25-key MIDI controller with 16 knobs and eight pads, USB connectivity and touchstrips in place of the pitch bend and modulation wheels. It controls Arturia’s own Analog Lab in the V Collection* software, but is supported out of the box by Ableton Live*, and can use custom mappings that you create with the supplied MIDI Control Center application.

Jatka artikkeliin Arturia MiniLab MkII reviewed

V6: Äänilaitteeksi Focusrite Saffire Pro 24 DSP

Konesoiton V6-sarja eli Vääntöä Vähintään Viisi Vuotta Vanhoilla Vehkeillä jatkuu. Tällä kertaa kerron hieman vanhan iMacin kanssa toimivasta äänilaitteesta.

Komeasti nimetty Focusrite Saffire PRO 24 DSP on brittiläisen valmistajansa nyttemmin jo mallistosta poistunut hyväsointinen äänilaite, jossa on FireWire-liitäntä. Lähes kaikki nykyiset äänilaitteet on varustettu USB-liitännällä, ja jotkut uudemmat jopa Thunderboltilla, mutta kun hankin tämän Saffiren vuonna 2010, hieman useammilla sisäänmenoilla varustetut laitteet olivat melko tasaisesti joko USB 2.0- tai FireWire-liitäntäisiä. Sittemmin USB 2.0:sta on tullut selvästi suositumpi liitäntä, ehkä siksi, että kovin paljon muita FireWire-liitäntäisiä vehkeitä kuin äänilaitteet ei oikeastaan ole. Applekin on korvannut erillisen FireWire-portin Thunderboltilla, ja olen menestyksekkäästi käyttänyt tätä Saffirea vuoden 2012 MacBook Pron kanssa käyttäen Applen omaa Thunderbolt to Firewire Adapter -sovitinta.

Saffiressa on FireWire 400 -liitäntä, ja V6-iMacin takapaneelissa puolestaan FireWire 800. Tämä ei ole ongelma signaalin puolesta, mutta koska liitännät ovat erilaisia, tarvitaan väliin kaapeli, jossa on nämä erilaiset liittimet. Sellainen löytyi aikanaan muistaakseni Verkkokauppa.comista.

Mahtavat I/O-lukemat, ainakin joillekin

Focusrite mainosti Saffiressa olevan kokonaista 16 sisäänmenoa ja kahdeksan ulostuloa. Reikiä ei kotelossa kuitenkaan ole kuin 12 kappaletta: neljä analogista sisäänmenoa, kuusi analogista ulostuloa ja yksi digitaalinen kumpaankin suuntaan. Koska en omista mitään ADAT-laitteita enkä myöskään tee surround-ääntä, käyttökelpoinen I/O-määrä on neljä kanavaa sisään ja kaksi ulos, mutta onpahan laajennusvaraa.

Kahdessa Saffiren sisäänmenoista on Focusriten kuuluisa mikrofonietuvahvistin ja yhdistelmäliitin (jakki-XLR), ja niihin on kytkettävissä 48 V haamuvirta kondensaattorimikrofoneja varten. Toiset kaksi itselleni hyödyllistä sisäänmenoa ovat tavallisia linjatasoisia liitäntöjä, joiden gain-asetusta voi säätää korkeaksi tai matalaksi esimerkiksi syntesoijaa varten.

Kaikki signaalireititykset ovat täysin säädettävissä Saffire MixControl -ohjelmalla, jolla ohjataan myös laitteen muita, erikoisempia asetuksia (joista myöhemmin).

Melkeinpä parasta tässä Saffiressa moniin muihin äänilaitteisiin verrattuna on kaksi kuulokeliitäntää. Näin voi esimerkiksi äänitystilanteissa tehdä oman kuulokemiksauksen äänitettävälle, ja tarkkailla itse samalla äänitystä toisilla kuulokkeilla.

Kaikua ja kompuraa DSP:llä

Saffiren mallinimessä esiintyvä DSP eli Digital Signal Processing tarkoittaa sitä, että laitteessa on oma signaaliprosessori, joka on ohjelmoitu tuottamaan erilaisia efektejä ilman tietokonetta ja siinä toimivaa DAW-ohjelmaa. Tällä tavalla voi esimerkiksi tehdä laulajalle oman, kevyen kaiun kuulokkeisiin, jotta laulu ei kuulostaisi hänelle luonnottoman ”kuivalta”. Kaiku itsessään ei ole niin kovin erikoinen, mutta ajaa asiansa varsin vähillä säädöillä.

Samalla tavoin voi äänitettävän signaalin kompressoida valmiiksi, jolloin siitä tulee tasaisempi. Kompressointi on käytettävissä vain niissä kanavissa, joissa on mikrofonietuvahvistin, mutta kompressori on kuitenkin mallinnettu Focusriten oman optisen kompressorilaitteen mukaan, ja sitä pidetään varsin hyvänä lajissaan. Lisäksi käytössä on DSP:llä toteutettu neljäkaistainen taajuuskorjain, ja sellaistenkin tekemisestä Focusritella toki on vankkaa kokemusta.

Kaupan päälle virtuaalinen monitorointi

Saffiren DSP:tä voi käyttää myös loihtimaan virtuaalisia ääniympäristöjä, joiden avulla voi tarkistaa nopeasti miltä oma miksaus kuulostaisi joistakin toisista kaiuttimista tai kuulokkeista. Tämä ominaisuus kulkee nimellä VRM eli Virtual Reference Monitoring.

Valittavana on ammattistudio, kotistudio ja olohuone – jos VRM tehtäisiin nyt, mukana olisi varmaan kännyköiden nappikuulokkeet ja läppärin kaiuttimet. Tietokonemallinnuksen avulla on tehty jäljitelmiä useista eri kaiutinmalleista ja kuuntelupaikoista.

En tiedä onko VRM-järjestelmää kehitetty sen enempää Focusritella, koska DSP:llä varustettuja äänilaitteita ei yrityksen valikoimassa nykyisin kovin monia ole. En itsekään ole käyttänyt VRM-mallinnuksia erityisen aktiivisesti, mutta jos miksaus kuulostaa hyvältä kaikissa niissä, niin silloin se todennäköisesti toimii melko hyvin lähes kaikissa tilanteissa.

Saffire MixControl, sekava mutta tehokas

Focusriten oma Saffire MixControl on ruma ja hankala käyttää, mutta ei kumpaakaan siinä suhteessa kuin E-MU:n surullisen kuuluisa PatchMix DSP. Se on kuitenkin päivittynyt vuosien varrella tasaiseen tahtiin, ja tekee pitkälti minkä lupaa.

Erilaisten signaalireititysten asetukset voi tallentaa erillisiin tiedostoihin, jolloin on helppo ladata tilanteen mukaan oikeat miksaukset, joita voi itse asiassa olla kahdeksan erillistä. Lisäksi MixControlilla voi myös tallentaa halutut asetukset itse laitteeseen, irrottaa sen tietokoneesta ja sitten käyttää sitä täysin erillisenä. Saffire voi ottaa virtansa tietokoneen FireWire-liitännästä, mutta erilliskäyttöä varten sen mukana tuli tyypillinen ulkoinen virtalähde eli ”wall wart”.

Jos Saffireen vielä joskus tulisi laiteohjelmiston päivityksiä, niin ne ajettaisiin laitteeseen MixControlilla, mutta sellaisia ei ole enää muutamaan vuoteen tullut.

Kieltämättä MixControlista olisi voinut tehdä helppokäyttöisemmän, ja koko laitteesta hieman yksinkertaisemman, mutta perustilanteita varten oletusasetukset riittävät hyvin. Erikoisempia sovellutuksia varten voikin sitten olla tarpeen sukeltaa syvälle ohjekirjaan.

Vanhan iMacin ja OS X 10.6.8:n kanssa ei suinkaan voinut käyttää uusinta MixControlin versiota, vaan piti yrityksen ja erehdyksen avulla etsiä uusin versio, joka vielä suostui toimimaan tässä käyttöjärjestelmäversiossa (ja se oli versio 3.3 vuodelta 2013).

Perusasetuksilla mennään

Olen kytkenyt Saffiren ulostulot 1 ja 2 Yamaha HS-50M -monitorikaiuttimiin käyttäen balansoituja XLR/M-jakki/M-kaapeleita.

Ykkössisäänmenossa on lähes jatkuvasti kiinni Audio-Technica AT 2020 -kondensaattorimikrofoni. Kakkossisäänmenossa viihtyy välistä sähkökitara tai -basso. Laitteen takapaneeliin sijoitetuissa sisäänmenoissa 3 ja 4 on vanha uskollinen Kawai K4 -syntesoijani. Olen säätänyt MixControl-ohjelmasta sisäänmenot 3 ja 4 stereopariksi.

Logic Pro- ja Ableton Live -ohjelmissa kaikki sisäänmenot ovat sellaisinaan käytössä, mutta Cubasessa piti erikseen käydä kliksuttelemassa VST Connections -osastolla sisäänmenot ja niiden stereo/mono-asetukset.

Neljän ensimmäisen kanavan signaalitasoille on laitteen etupaneelissa kätevät monisegmenttiset näytöt, ja mittarointia löytyy myös MixControl-ohjelmasta. Lisäksi äänenvoimakkuuden säätimen vieressä on erilliset kytkimet ulostulon vaimentamiseen tai mykistämiseen nopeasti. Laitetta suunnitellessa on selvästi mietitty todellisia käyttötilanteita.

Miksi vanhoilla vehkeillä?

Uudempiakin laitteita olisi olemassa, joten miksi harjoitan tätä vanhoilla vehkeillä vääntämistä? Kaikki tässä sarjassa laitteet olivat aikanaan erittäin hyvää keskitasoa tai jopa sen yläpuolella. Esimerkiksi Focusrite Saffire PRO 24 DSP maksoi aikanaan 349 euroa, mutta eipä sillä rahalla saa tänä päivänä ratkaisevasti parempaa laitetta.

Saffiren äänelliset ominaisuudet eivät ole heikentyneet, ajurit ja ohjausohjelmisto toimivat kuten pitääkin, liitännät pelaavat hyvin (ei rutinaa tai mekaanista kulumista) ja 24-bittinen äänitys vastaa nykypäivän vaatimuksia. Kun kerran on hankkinut laatulaitteen, sitä ei tarvitse ihan heti vaihtaa uuteen. Niinpä Saffire Pro 24 DSP saa mieluusti olla V6-iMacin kaverina.

Lue Sound on Sound -lehden arvostelu Focusrite Saffire PRO 24 DSP:stä vuodelta 2009.