Onko Ableton Live Litesta mihinkään?

Monen äänilaitteen, MIDI-kontrollerin ja -koskettimiston mukana tulee Ableton Live Lite, rajoitettu versio Ableton Live -ohjelmasta, joka on vuodesta 2003 asti ollut varsinkin elektronisen musiikin tekijöiden kovasti suosima. Se ei ole aivan tavanomainen musiikinteko-ohjelma, koska sitä voi käyttää yhtä lailla DJ-setin koostamiseen, livesoittoon kuin biisien tekemiseenkin. Monet pitävät sitä mainiona työkaluna musiikillisten ideoiden tallentamiseen, vaikka sitten tekisivätkin tuotantonsa valmiiksi asti jollain muulla sekvensseriohjelmalla. Toiset taas käyttävät Liveä ensimmäisestä ideasta valmiiseen masteriin saakka.

LiveLite8Install

Tässä Konesoiton jutussa kerrotaan hieman enemmän siitä miten Ableton Live yleensä toimii, ja pohdiskellaan hieman sitä, riittääkö Ableton Live Lite vakavaan käyttöön sellaisenaan, vai onko se ainoastaan kevyt kokeiluversio, jonka on tarkoitus ohjata järeämmän ja kalliimman Ableton Liven käyttöön. Totuus on tietenkin jotain siltä väliltä, mutta lopultakin Live Lite on sellaisenaan varsin käyttökelpoinen pienimuotoiseen musiikkituotantoon.

Tässä jutussa keskitytään Live Lite 8:n ominaisuuksiin. Ableton Liven uudempi versio 9 tuli myyntiin maaliskuussa 2013, ja siitäkin on jo olemassa Live Lite 9 -versio, mutta maahantuojien ja nettikauppojen varastossa on vielä paljon laitteita joiden mukana tulee Ableton Live Lite 8 -lisenssi. Muutamat valmistajat ovat jo alkaneet toimittaa laitteidensa Live 9 Lite -versiota tai Live Introa, joka on Liteä paremmin varusteltu. Esimerkiksi virtuaali-instrumenttien määrää ei Live 9 Litessä enää rajoiteta.

STOP PRESS! 2014-08-21: Konesoiton tutkivan journalismin osasto on saanut selville, että Ableton muuntaa musiikkilaitteen mukana tulevan Live Lite 8 -lisenssin uudempaan Live 9 Lite -lisenssiin ohjelman rekisteröintivaiheessa. Tekeillä on kattavampi selvitys tästä, oikein kuvien kera, mutta todetaan tässä vaiheessa lyhyesti, että riittää kun lataa ja asentaa uusimman Live 9 Lite -version Abletonilta, ja sitten syöttää laitteen mukana tulleen Live Lite 8 -sarjanumeron Ableton nettisivuille. Tästä saa Ableton-tunnukselleen uuden Live 9 Lite -lisenssin ja siihen liittyvän sarjanumeron. Ensimmäisellä Live 9 Liten käynnistyksellä tehdään ohjelman kehottama auktorisointi, ja sen yhteydessä valitaan tämä uusi Live 9 Lite -lisenssi, et voila ! Suurin osa jäljempänä tässä jutussa pitää paikkansa myös Live 9 Liten suhteen, joskin muutamia rajoituksia on entisestään höllätty. Lisää luettavaa tästä aiheesta tulee siis pian omassa jutussaan.

PÄIVITYS 2016-01-08: Konesoiton YouTube-kanavalta löytyy muutama lyhyt video, joissa perehdytään Ableton Live 9 Intro -versioon.

Ableton Live on saatavana sekä Mac- että PC-tietokoneille. Lisenssi sallii ohjelman asentamisen kahteen eri tietokoneeseen, esimerkiksi sekä projektistudion päätietokoneeseen että keikkaläppärille. Vaikka tämän jutun kuvakaappaukset ovatkin Mac-tietokoneelta, toimii Live aivan mainiosti myös Windows-PC:issä. Lisenssi ei myöskään erottele Mac ja PC-käyttöä, eli toinen lisensoitu kone voi olla Mac ja toinen PC.

Live Lite 8 on rajoitettu raitojen, skenejen (engl. scene; keksikääpä tälle suomennos!) ja virtuaali-instrumenttien määrän suhteen. Nämä rajoitukset voivat olla merkittäviäkin, riippuen siitä millaisia tuotantoja haluaa tehdä. Raitoja voi olla enintään kahdeksan, virtuaali-instrumentteja neljä, ja skenejä kuusi kappaletta. Efekteille tarkoitettuja Send- ja Return-raitoja saa olla kaksi. Näitä rajoituksia ei tietenkään ole Liven täysversioissa (eli Standard ja Suite).

LiveLite8TrackLimitation

 

Kun ostaa musiikkilaitteen, jonka mukana saa Ableton Live Lite -lisenssin, laitteen mukana toimitetaan yleensä myös CD-ROM- tai DVD-levy, jolla on levyn koostamisehetkellä uusin Live Lite -versio. Sen yhteydessä saa myös sarjanumeron, jota tarvitaan Live Liten aktivoimiseen Abletonin nettisivujen kautta. Todennäköisesti Abletonilta on jo saatavilla uudempi versio Live Litestä, joten lähes ensimmäinen tehtävä aktivoinnin jälkeen on ladata ja asentaa uusin päivitys.

Näin toimii Ableton Live

Ableton Live toimii varsin eri tavalla kuin muut sekvensseriohjelmat. Perinteisesti kappaleen elementit järjestellään vaakasuoralle janalle, jossa aika etenee vasemmalta oikealle ja raidat kulkevat päällekkäin. Tällainen näkymä löytyy myös Livesta, mutta se ei suinkaan ole se ensisijainen.

Liven Session View on ruudukko, joka muistuttaa pikemminkin taulukkolaskentaohjelmaa. Raidat on ladottu pystysuuntaisiin sarakkeisiin vasemmalta oikealle. Kukin vaakarivi sisältää skenejä, jotka soivat samanaikaisesti.

Session View on ruudukko, jossa samalle vaakariville pudotetut klipit soivat samanaikaisesti.
Session View on ruudukko, jossa samalle vaakariville pudotetut klipit soivat samanaikaisesti.

Taulukon solut sisältävät musiikillisia elementtejä eli klippejä, jotka sisältävät tallennettua ääntä tai MIDI-käskyjä virtuaali-instrumenteille.

Liven sessionäkymä on tarkoitettu musiikillisten ideoiden tallentamiseen ja erilaisten yhdistelmien kokeilemiseen. Kunkin rivin eli skenen voi nimetä ja laittaa käyntiin näkymän oikeassa reunassa olevasta sarakkeesta. Se toistuu niin kauan kuin se pysäytetään tai valitaan toinen skene, mutta skene vaihtuu tavalla, joka sopii varsin hyvin myös livesoittoon, DJ-setteihin tai ihan vain erilaisten osuuksien kokeilemiseen taustan päälle. Seuraava skene alkaa vasta kun edellinen on soinut loppuun, ja se tapahtuu aina tempossa. Perusajatuksena on se, että soitto ei pysähdy.

Live soveltuu monenlaisille eri työtavoille, ja tässä kuvattu on vain yksi monista. Se on kuitenkin lähinnä sitä mitä Liven tekijöillä on alkujaan ollut mielessä.

Kun skenejä on tehty tarpeeksi, ja niistä kenties koostettu jonkinlainen kappaleen runko, laitetaan tallennus päälle ja ikään kuin ”soitetaan” koko kappale liipaisemalla skenejä käyntiin halutussa järjestyksessä.

Kun ”esitys” on valmis, pysäytetään tallennus ja siirrytään Tab-näppäimen painalluksella sovitusnäkymään eli Arrangement View’hun. Siellä odottaa perinteinen aikajana, ja siltä löytyvät kaikki klipit jotka kuuluivat toistettuihin skeneihin, siinä järjestyksessä kuin ne liipaistiin. Tästä voi sitten jatkaa kappaleen työstämistä hieman tavanomaisempaan tapaan, ja lisätä efektejä tai automaatiota. Sessio- ja sovitusnäkymien välillä voi vaihtaa Tab-näppäimellä.

Klipit voivat olla luuppeja tai yksittäisiä sampleja joko Liven omasta peruskirjastosta tai omista kokoelmista, tai mitä tahansa Livellä äänitettyä materiaalia. Live soveltuu aivan mainiosti myös moniraitaäänityksiin, mikäli käytettävässä äänilaitteessa on useita sisäänmenoja.

Klipit voivat sisältää myös MIDI-tietoa, jolla ohjataan Liven omia sisäisiä instrumentteja, muiden valmistajien VST-virtuaali-instrumentteja tai Liven järeämmissä versioissa myös ulkoisia, erillisiä syntesoijia, jotka on kytketty tietokoneeseen MIDI-liitännän kautta. Yhdellä raidalla voi kuitenkin käyttää vain joko ääni- ja MIDI-klippejä.

Live Liten rajoitukset

Live Litessa ei ole mukana aivan kaikkia Abletonin omia efektejä, mutta kuitenkin varsin edustava valikoima: kaiku, viive, chorus, flanger, ja paljon muuta. Abletonilla on myös omia virtuaali-instrumentteja, kuten Simpler ja Impulse, jotka ovat molemmat mukana Lite-versiossa. Simpler on yksinkertainen sampleri, johon voi ladata yhden samplen ja tehdä siitä instrumenttiäänen. Impulse puolestaan on virtuaalinen rumpukone, johon voi ladata useita perkussiivisia sampleja.

Ulkoisia virtuaali-instrumentteja voi olla käytössä neljä kerrallaan. Liven Windows-versiossa voi käyttää Steinbergin VST-määrityksen mukaisia virtuaali-instrumentteja, Macissä puolestaan joko VST-tä tai Applen Audio Unit -liitännäisiä.

Kenties eniten käyttöä haittaava rajoitus on juuri Session-näkymän skenemäärää koskeva. Kuudella rivillä ei vielä kovin mittavaa kappalekokonaisuutta laadita, mutta kekseliäisyydellä sekä pienellä kierrätyksellä pääsee yllättävän pitkälle.

Live Lite 8:ssa klippirivien määrä on rajattu kuuteen.
Live Lite 8:ssa klippirivien määrä on rajattu kuuteen.

Send-väylien rajoitus kahteen ei haittaa niin paljoa, koska useimmissa kevyissä tuotannoissa tarvitaan kuitenkin vain kaikua ja viivettä. Kompressorin voi laittaa suoraan niille raidoille, joilla sitä tarvitaan, ja jos masterointiin asti mennään, niin Liven master-raidalle voi koostaa efektiketjun kuten muillekin raidoille.

Rajoitukset ruokkivat luovuutta

Nykypäivän musiikintekijät ja tuottajat elävät yltäkylläisyydessä, koska erilaisia laitteita ja ohjelmistoja musiikin tekemiseen tietokoneella on todella paljon. Kiusaus hankkia aina vain lisää on myös suuri, koska on helppoa sortua luulemaan, että vain jollain tietyllä ohjelmalla tai liitännäisellä saa aikaan haluamiaan tuloksia.

On kuitenkin lukuisia esimerkkejä sekä takavuosilta että nykypäivästä siitä miten hyvinkin vaatimattomilla laitteilla (siis nykymittapuun mukaan) on saatu aikaan erittäin vaikuttavaa jälkeä. Klassinen ja usein käytetty esimerkki on tietenkin The Beatles, jonka Sgt Pepper’s Lonely Hearts Club Band -albumi äänitettiin neliraitanauhurilla, ja sitä ennen raitoja oli tasan kaksi. Koska muusikot, äänittäjät ja tuottajat osasivat hommansa, sekin riitti, ja tuloksia kuunnellaan edelleen.

Aikojen myötä raitojen määrä on vain lisääntynyt, kahdeksasta kuuteentoista, sitten 24, 32 ja niin edelleen, ja nykyisillä tietokoneohjelmilla rajoituksia ei periaatteessa ole lainkaan. Erilaisia efektejä on niin paljon, että eroja niiden välille on vaikea tehdä. On lisäksi hieman hassua, että monet suositut liitännäiset pyrkivät jäljittelemään vanhoja hyviä laitteita, esimerkiksi sellaisia kuin The Beatlesilla oli käytössä Abbey Road -studiossa.

Muun muassa Brian Eno on puhunut paljon rajoitusten tärkeydestä. Jos vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia on rajattomasti, ihminen ei enää tiedä mistä aloittaisi ja mitä tekisi. Rajoitukset sen sijaan voivat toimia inspiraation lähteenä, ja asettavat haasteita, joiden voittamiseen tarvitaan paljon kekseliäisyyttä. Kannattaakin kokeilla asettaa itselleen tietoisia rajoituksia, esimerkiksi ”voin käyttää vain yhtä syntesoijaa”, ”käytössä on ainoastaan kahdeksan raitaa” tai ”teen koko kappaleen käyttäen yhtä samplea, josta muokkaan instrumentteja”.

Mikäli Live Lite yrityksistä huolimatta alkaa kovasti rajoittaa toimintaa, sen rajoituksia voi toki helposti kiertää. Jos esimerkiksi raitojen määrä loppuu kesken, voi aina tehdä kuten ennen neliraitanauhureilla. Biisin pohjaraidat miksataan yhdelle raidalle, jolloin vapautuu raitoja muuhun käyttöön. Näin voidaan jatkaa montakin kertaa, koska digitaalisessa tietokoneohjelmassa äänenlaatu ei kärsi, toisin kuin vanhoissa analogisissa nauhureissa, ja raitojen tahdistus on erittäin helppoa.

Porttiteoria ja Ableton Live

On tietenkin syynsä sille miksi Ableton Live Liten saa niin monen erilaisen musiikkilaitteen mukana. Näin Ableton saa ihmiset kokeilemaan Liveä, ja jotkut tykästyvät siihen niin paljon, että hankkivat päivityksen laajempaan Standard- tai Suite-versioon, joissa ei ole keinotekoisia rajoituksia, ja joihin kuuluu myös paljon enemmän virtuaali-instrumentteja, efektejä ja luuppeja. Musiikkilaitteiden valmistajat taas toivovat, että jonkin verran Abletonin kiistattomasta coolista tarttuisi niihinkin. Suurempi voittaja on laitteen valmistaja, koska laite tuli jo ostettua, mutta Ableton ei välttämättä saa haluamaansa päivitystä koskaan.

Autokaupassa, kodinkonekaupassa tai muussa vastaavassa törmää usein myyjiin, jotka mistä tahansa myyntiartikkelista toteavat, että ”mulla on tollanen ihan samanlainen kotona” tai ”velipoika osti juuri tuommoisen, kävin sitä katsomassa, ja meinaan itsekin hankkia”. No, tässä tapauksessa se ainakin on totta. Olen itse käyttänyt Ableton Livea vuodesta 2005. Silloin hankin KORG microKONTROLin, jonka mukana tuli Ableton Live Lite 4 KORG Edition. Käytin hyväkseni päivitystarjousta Ableton Live 4 -täysversioon, ja sittemmin olen päivittänyt jokaiseen isompaan Liven versioon lähes heti sen jälkeen kun ne ovat tulleet myyntiin. Lähes kaikki Enum-nimikkeellä julkaisemani elektroninen musiikki on tehty Livellä, käyttäen Live omia tai muiden tekijöiden VST-instrumentteja. (Muutaman varhaisen kappaleen olen tehnyt Cubase VST:llä ja Cubase SE3:lla, mutta sittemmin olen käyttänyt lähinnä Liveä ja Logic Pro’ta).

Tässä muutamia näytteitä. Liven omien instrumenttien lisäksi olen käyttänyt muiden valmistajien virtuaali-instrumentteja (LinPlug Alpha ja CronoX).

Liveä on ollut erityisen nautittava käyttää Session View’n ansiosta. Signaalin reititys raidalta toiselle on helppoa ja monipuolista niin äänen kuin MIDI-käskyjenkin osalta. Olisin todennäköisesti pystynyt pienellä vaivalla tekemään useimmat kappaleet myös Live Litellä, ellei käytössä olisi ollut täysversiota. Tätä juttua varten tutkin kuitenkin Live Lite 8 -versiota ja sen rajoituksia tarkasti, että en lupaisi mitään mahdottomuuksia sen mahdollisuuksista. Voin kyllä suositella Liven täysversioon päivittämistä, mikäli tykästyy Liven tapaan koostaa kappaleen rungon skeneistä, niin että sitä voi sitten työstää edelleen sovitusnäkymässä.

Liven huonoin puoli on sen verrattain kallis hinta. Nykyisin erityisesti Applen Logic Pro X, mutta myös Steinberg Cubasen eri versiot ovat reilusti edullisempia kuin Live, mutta niissä ei ole esimerkiksi Liven ainutlaatuista Session View’tä, ja vaikka niissä onkin erilaisia äänenvenyttämistoimintoja, Liven Warp-toiminto on edelleen helppokäyttöisin. Jos käytössä on hieman alle 200 euroa, eikä muiden ohjelmien kevytversioita joko ole käytettävissä, tai niihin ei jaksa perehtyä, niin Logic Pro X on selkeä valinta, ja jopa GarageBand voi olla aivan riittävä (ja sen tapauksessa lähes ilmainen hinta ei tarkoita huonoutta).

Toinen Liven puute koskee vain Mac-tietokoneita: Live ei vieläkään tue retinanäyttöä, ja siksi se näyttää hieman epätarkalta uudemmilla, tarkkanäyttöisemmillä Maceillä. Live ei käytä järjestelmän omia graafisen käyttöliittymän komponentteja, ja Ableton on suoraan sanottuna hieman hidastellut retinatuen kanssa, mutta ehkä sekin sieltä vielä tulee.

Toki Livessä on myös jonkinlainen oppimiskäyrä. Asiat tehdään siinä hieman omintakeisesti, mutta ei suinkaan mitenkään epäintuitiivisesti. Liven ohjekirja on erittäin hyvä, ja Ableton julkaisee paljon videoita ja artikkeleita Liven käytöstä. Toki myös monet opetusfirmat kuten Dubspot julkaisevat paljon Live-aiheista aineistoa ja pitävät Live-kursseja. Suomessa ainakin Fanu’s Live Training antaa opastusta Liven käytössä.

Musikhaus Thomann* palvelee:

Ableton Live 9 Intro* | Ableton Live 9 Standard* | Ableton Live 9 Suite* | 

Steinberg Cubase Elements 8 | Steinberg Cubase Artist 8.5 | Steinberg Cubase Pro 8.5

Jos ei Live nappaa, eikä Cubasekaan innosta, hanki Applen lippulaiva Logic Pro X Mac App Storesta:

Available_on_the_Mac_App_Store_Badge_FI_165x40_0831

Ja Applen GarageBand tietenkin on edullinen, ja erityisesti aloitteleville musiikintekijöille suunnattu. Lataa GarageBand Macille:
Available_on_the_Mac_App_Store_Badge_FI_165x40_0831

 

Päivitä Live Lite suoraan Ableton-tunnuksella

Jos kiinnostuit enemmänkin Liven käytöstä, kannattaa tehdä Ableton-tunnus (ellei sitä vielä ole tehnyt) ja seurata ilmoittelua. Muutama päivä tämän jutun alkuperäisen julkaisun jälkeen tuli Abletonilta sähköpostilla uutiskirje, jossa tarjottiin 100 euron säästöä päivityshintoihin, siihen päälle 20 euron alennuskuponki, ja lisäksi yhdeksän muuta hyvää syytä päivittää Standard- tai Suite-versioon. Ne käyvät ilmi Abletonin omasta videosta:

Tämmöiset päivityshinnat ovat voimassa Abletonin omassa verkkokaupassa, mutta tällaisissa tilanteissa myös jälleenmyyjät usein laskevat hintoja ainakin väliaikaisesti.