Arturia MiniLab MkII reviewed

Arturia MiniLab MkII* is a refreshed version of the compact MIDI controller keyboard by the French company, also known for their software emulations of vintage synthesizers. It provides a 25-key keyboard, 16 rotary encoders and eight pads. Included in the package are Analog Lab Lite with 500 synth sounds and also a license for Ableton Live Lite. Find out what it’s like for daily home studio use by reading this review.

It’s All About Control

There is something about MIDI controller keyboards that eludes me, although I obviously get the idea, and have used several over the years, starting with the KORG microKONTROL in 2004. Given the right mappings from knobs to software features, generic controllers work with any music software that supports MIDI, but it is exactly this generic nature of them that causes problems or inconveniences. It shouldn’t be so difficult – you just want something to happen in the software as you twist a knob or press a button – but in practice setting them up can be quite tedious and error-prone.

Since a typical MIDI controller keyboard is not made specifically for any software, the integration often feels a little off. You need to use a lot of mental energy to create and maintain the mappings. There have been attempts to solve the problem, like Novation’s Automap, but I never really got the hang of it and sold my Novation Nocturn in frustration years ago. The MIDI mapping editors that you get with the controller keyboards are often clunky, but sometimes you can get pretty far if your chosen DAW supports the controller out of the box. Then you can apply some basic mappings without a lot of extra effort.

The best hardware/software integration is still achieved when both are made for each other and intended to work intimately with one another. Successful examples of this approach are Native Instruments MASCHINE* (you could use the software without the MASCHINE hardware, but you would be missing out) and Ableton Push and Push 2* for Ableton Live. Both MASCHINE and Push can still be used to control other music software, provided that you get the mappings right.

Some synthesizers, or at least their keyboards, can be used as MIDI controllers for software, but obviously they work best when used as standalone instruments. Typically the knobs, faders, switches and buttons used to control the synthesizer are rather difficult (or even impossible) to map to virtual instruments, unless they happen to be very similar in operation.

Then there are products like Arturia MiniLab MkII*, a refreshed version of the original MiniLab: made for generic use, but especially good with some software product from the same stable. The MiniLab is a 25-key MIDI controller with 16 knobs and eight pads, USB connectivity and touchstrips in place of the pitch bend and modulation wheels. It controls Arturia’s own Analog Lab in the V Collection* software, but is supported out of the box by Ableton Live*, and can use custom mappings that you create with the supplied MIDI Control Center application.

Jatka artikkeliin Arturia MiniLab MkII reviewed

Konesoitto kertoo mitä on MIDI

Miten yli 30 vuotta vanha teknologia voi edelleen olla käytössä lähes kaikessa digitaalisessa musisoinnissa? Se on osoitus MIDI-standardin kestävästä vetovoimasta – se täytti aikanaan suuren tarpeen saada soittokoneet juttelemaan keskenään. Haastajiakin on vuosien varrella ilmaantunut, mutta MIDI on edelleen kaiken ytimessä, vaikka kaapelit ja liittimet vaihtuvat tai katoavat kokonaan. Konesoitto kertoo nyt mistä MIDI:ssä on kysymys.

Vuonna 1983

MIDI eli Musical Instrument Digital Interface on usean syntesoijavalmistajan yhteistyönä kehitetty protokolla soittimien ohjaamiseen. Se esiteltiin vuonna 1983 NAMM-messuilla, ja herätti heti suurta kiinnostusta. Pian nekin syntesoijavalmistajat, jotka eivät olleet alkujaan mukana MIDI-protokollan kehittämisessä, varustivat laitteensa MIDI-liitännöillä, ja tie kovaa vauhtia digitalisoituvissa huippustudioissa tallennetuille sadoille kasarihiteille oli siloiteltu.

Jo kultaisella 1980-luvulla oli saatavana tietokoneeseen kytkettäviä MIDI-liitäntäbokseja, kuten Roland MPU-401, joiden kautta voi ohjata useita syntesoijia samaan aikaan. MIDI-protokolla mahdollistaa monen musiikkilaitteen kytkemisen ketjuksi, jossa laitteet tunnistavat tietyllä kanavalla kulkevan ohjaussignaalin. Kytkentä tapahtuu MIDI-kaapeleilla, joissa signaali kulkee sarjamuotoisena. Sitä mukaa kun tietokoneella toimivat virtuaali-instrumentit ovat yleistyneet on perinteisten suurikokoisten syntesoijien käyttö vähentynyt.

Itse aloitin MIDI-hommat vuonna 1991 käyttämällä Roland MPU-401 -liitäntälaitetta, jonka olen, harmillista kyllä, myynyt pois jo kauan sitten. Toisaalta, eipä ole enää PC-tietokonettakaan johon sen kytkisi. Ensimmäiset MIDI-kappaleet tuli tehtyä MS-DOS:ia käyttävällä PC:llä ja Cakewalk 3.0 -ohjelmalla. Cakewalkista tuli sittemmin SONAR, ja siitä on juuri äskettäin (joulukuussa 2016) tullut uusi ja edullinen SONAR Home Studio -versio Windowsille.

Vielä nörtimmäksi menee: Cakewalkissa oli aikanaan CAL-niminen ohjelmointikieli eli Cakewalk Application Language, joka oli silkkaa LISP:iä. Silloin en ihan tajunnut sen nerokkuutta, mutta sittemmin olen oppinut arvostamaan sitä, sekä Audacity-ohjelmasta löytyvää Nyquist-kieltä.

Kokonaisuudessaan MIDI on itse asiassa sekä ohjauskäskyjen joukko että kaapeleissa kulkevan sähköisen signaalimuodon määritys. Modernissa digitaalisessa studiossa kuitenkin käytetään lähes pelkästään MIDI-ohjauskäskyjä, jotka kulkevat USB-kaapelia pitkin tai jopa johdottoman verkkoyhteyden (Wi-Fi tai Bluetooth) kautta. Esimerkiksi tyypillinen pienikokoinen kontrollerikoskettimisto (kuten Konesoiton vakiovaruste Alesis Q25) muuntaa koskettimiensa painallukset MIDI-ohjauskäskyiksi, jotka välittyvät tietokoneelle USB-liitännän kautta. Monissa tietokoneen äänilaitteissa on silti vielä perinteinen MIDI-liitäntä hieman vanhempien syntesoijien kytkemiseen.

Steinberg UR22 on moderni äänilaite, mutta sen takapaneelista löytyvät silti MIDI IN- ja MIDI OUT -liitännät.

Jo ennen MIDI-protokollaa analogiset syntesoijat (kuten Moog- ja ARP-merkkiset) sekä sekvensserit oli saatu juttelemaan keskenään käyttämällä jänniteohjausta, mutta yhteisten määritysten puute ja analogisten laitteiden jännitevaihtelut hankaloittivat toimintaa. Jo ennen MIDI:ä oli joitakin valmistajien omia digitaalisia ohjausjärjestelmiä, mutta vasta MIDI-määritys laittoi kaikki samalle viivalle ja käytännössä lähes takasi yhteensopivuuden. Standardeja on tietoteknologiankin alalla monenlaisia, mutta MIDI on osoittautunut yhdeksi parhaiten suunnitelluista.

Jatka artikkeliin Konesoitto kertoo mitä on MIDI

Steinberg Cubasis – iPad-DAW hyvästä suvusta

Jos olet iPadiä käyttävä musiikin tekijä, todennäköisesti olet kerännyt laitteeseesi monia eri iOS-sovelluksia, joiden avulla voi tuottaa ääniä, käsitellä niitä efekteillä ja koostaa sävellyksiä. Mikäli kokoelmastasi puuttuu Steinberg Cubasis*, on nyt hyvä heti korjata puute, koska se on saatavana iPadille puoleen hintaan App Storesta heinäkuun 20. päivään saakka. Normaalisti se maksaa 49,99 €, mutta kesätarjouksena siis vain 24,99 €. (Myös sovelluksen sisäiset ostot saa puoleen hintaan samana tarjousaikana.)

PÄIVITYS 2016-09-23: Cubasis 2 on julkaistu! Päivitys on ilmainen jos olet jo ostanut edellisen version. Lisäksi Steinbergillä on uuden version julkaisun yhteydessä tarjoushinta 24,99 € jonkin aikaa. Uusista ominaisuuksista voidaan päivittää tähän tai tehdä jopa kokonaan oma juttunsa.

Cubasis on erinomainen valinta musiikkiohjelmaksi etenkin jos on kokemusta perinteisistä sekvensseriohjelmista tai DAW-ohjelmista (Digital Audio Workstation) Windows- tai Mac-tietokoneilla. Jos Applen oma GarageBand* tuntuu liian yksinkertaiselta, tai jos Korgin Gadget* ja Native Instrumentsin iMASCHINE* tai iMASCHINE 2* ovat liian elektroniseen musiikkiin kallellaan (tai IK Multimedian Amplitube* liian kitaravetoinen), niin Cubasis on hyvä yleisohjelma äänittämiseen ja MIDI-osuuksien tallentamiseen iPadilla.

Cubasis-Tracks

Sopivan äänilaitteen kanssa Cubasis voi äänittää useita raitoja samanaikaisesti. Äänilaitteesta riippuen Cubasis tukee jopa 24 sisäätuloa ja ulosmenoa. Jos mietityttää miten monta audio- ja MIDI-raitaa Cubasis pystyy käsittelemään, niin vastausta voi hakea oman iPadin tehosta ja tallennustilan määrästä, koska ainakin Steinbergin mukaan raitamäärä on rajoittamaton.

Kuten Cubase työpöytäympäristössä, myös Cubasis perustuu kappaleen koostamiseen raitoina, joilla aika kulkee vasemmalta oikealle. Ohjelman käyttö on hyvin samantapaista kuin Cubasen ja muiden DAW-ohjelmien, vaikka toki isona erona on se, että hiiren sijasta kaikkiin toimintoihin käytetään tietysti iPadin kosketusnäyttöä.

Steinberg on päivittänyt Cubasista säännöllisesti viimeisten parin vuoden aikana, ja niinpä se tukee jo myös Applen Audio Unit -liitännäisiä, jotka alkavat vähitellen tehdä tuloaan myös iOS-ympäristöön, iOS 9:n myötä. Macin työpöytä-DAW-ohjelmistoissa ne ovatkin jo olleet arkipäivää VST-liitännäisten kanssa jo 10 vuotta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Audio Unit -isäntäohjelmistoissa, kuten Cubasis ja GarageBand, voi käyttää kolmansien osapuolten tekemiä syntesoijia kuten työpöytäohjelmissakin.

Musiikin tekemisessä alkuun pääsyä helpottaa Cubasisin sisältämä instrumenttivalikoima, johon kuuluu satakunta MicroSonic-äänikertaa, Micrologue-syntesoija sekä MiniSampler, jolla voi muokata omista audiotiedostoista soitettavia instrumentteja. Lisäksi mukana on 500 audio- ja MIDI-luuppia, joita voi käyttää omien kappaleiden pohjina.

Instrumenttien ääniä voi muokata myös efekteillä, joita myydään ohjelman sisäisinä ostoina nimeltä FX Pack 1: Reverbs & Delays sekä FX Pack 2: Vintage FX (normaalisti 6,99 € kappaleelta). Myös efektejä saa yhä enemmän Audio Unit -muodossa, eli efektivalikoiman laajentaminen onnistuu myös muiden tekemillä efekteillä. Muiden iOS-ohjelmien kanssa jutteleminen onnistuu myös Inter-App Audio- ja Audiobus-teknologioiden avulla.

Cubasis-FXPack1

Jos sinulla on työpöytä-Cubase, voit myös avata Cubasis-ohjelmalla tehtyjä projekteja sillä ja jatkaa niiden työstämistä isommalla koneistolla, mutta saatat voida tehdä koko kappaleen valmiiksi ja vielä ladata sen SoundCloudiin pelkästään Cubasisilla. Materiaalin vieminen onnistuu myös Dropboxiin ja iCloud Driveen.

Kuten kaikki todella hyvä, myös Cubasis maksaa hieman enemmän kuin iPad-sovellukset yleensä, mutta on todella myös hintansa arvoinen. Hinta ei loppujen lopuksi ole mitenkään päätä huimaava, kun sen suhteuttaa kaikkiin niihin hyödyllisiin ominaisuuksiin, jotka saa käyttöönsä – ja erinomaiseen käyttöliittymään, jota Steinbergilla on selvästi mietitty.

Cubasis-ohjelman kaveriksi äänityksiin sopii erinomaisesti saman valmistaja UR22 mkII -äänilaite, joka on iPad-yhteensopiva. (UR22:n ensimmäisesta sukupolvesta on kirjoitettu Konesoitossakin, ja se on sivuston suosituimpia juttuja.)

Steinberg Cubasis (iPad)

Cubasis – Music Production System – Steinberg Media Technologies GmbH*

Available_on_the_App_Store_Badge_FI_135x40_0831

 

 

Valmistajan sivut: Cubasis – A new world of recording

Cubasis-Splash

Pieni historiakatsaus – Cubasis palaa kehään

Saksalainen Steinberg on yksi vanhimmista tietokoneiden musiikkiohjelmistojen valmistajista, jonka vaiheet ovat vieneet vuoden 1984 perustamisesta ja Steinberg Pro 16 -sekvensseristä (Commodore 64:lle!) uusimpiin Cubase-perheen jäseniin ja soitinjätti Yamahan omistukseen.

Cubase-tuotelinja on aina sisältänyt monia eri versioita, joilla on eri ominaisuudet ja eri hinnat. Kun Steinberg oli 2000-luvun alkuvuosina yhdysvaltalaisen Pinnacle Technologiesin omistuksessa, yhden edullisen Windows-version nimi oli Cubasis VST. Ostin yhden sellaisen Musikhaus Thomannilta vuonna 2004 hintaan 29 euroa, ja se oli itse asiassa ensimmäinen kosketukseni Cubase-ohjelmistoihin. Sen jälkeen käsissä onkin pyörinyt monia eri versioita, jotka ovat tulleet musiikkilaitteiden mukana, kuten Cubase LE ja Cubase SE.

Pari vuotta sitten Steinberg otti Cubasis-nimityksen uudelleen käyttöön ja julkaisi uuden iPad-ohjelman, joka perustuu samalle Cubase-rungolle, ja käyttää jo jo 30 vuotta sitten syntynyttä ja hyväksi havaittua tapaa järjestellä raidat aikajanalle.

Kaupallinen tiedote: App Store -linkit on merkitty tähdellä (*)

Cubasis – Music Production System – Steinberg Media Technologies GmbH*

Available_on_the_App_Store_Badge_FI_135x40_0831

Konesoitto kesän kynnyksellä

Konesoitto on ollut lähes koko alkuvuoden 2015 melko alhaisella volyymilla. Syynä on kirjoittajan vuoden alussa alkanut ns. oikea päivätyö, joka yhdessä sekalaisten sovelluskehityksellisten yrittämishommien kanssa on pitänyt huolen siitä, että aikaa ei juurikaan ole jäänyt musisoimiselle, saati siitä kirjoittamiselle.

Listalla on silti paljon mielenkiintoista konesoittoasiaa, joista sopisi toivoa syntyvän muutamia juttuja myöhemmin tänä vuonna. Kirjailen niitä tähän ylös lyhyesti, jotta niistä jäisi jonkinlainen muistijälki. Lisäilen linkkejä myöhemmin, koska kokeilen uhkarohkeasti blogipostausta junasta 3G-verkon varassa. (Jälkihuomautus: kokeilin; ei onnistunut; ei ollut tällä kertaa verkkoyhteyden vika; pitkä juttu.)

Alkuvuodesta 2015 ilmestyi Logic Pro X versio 10.1, jossa on aivan huikeasti uusia ominaisuuksia, sekä parannuksia entisiin. Vuoden vaihteessa Apple tarkisti Mac App Storen hintoja ylöspäin Yhdysvaltain dollarin kurssikehityksen takia, joten myös Logicin hinta pomppasi pari kymppiä, 199 euroon. Se on silti edelleen hinta-laatusuhteeltaan toiseksi paras musiikkiohjelma Macin käyttäjille. Se paras on tietenkin GarageBand.

Toukokuussa ilmestyi IK Multimedialta Amplituben iOS-versio 4, jonka uusia ominaisuuksia en ole vielä ehtinyt kartoittaa yhtään. Samassa kuussa saatiin myös Korg iM1, legendaarisen 1980-luvun lopun työasemasyntesoijan iPad-versio.

Aiemmin keväällä on nähty uutta iPad-herkkua myös Arturialta sekä Moogin uusi Animoog-versio, ja Korgilta lisäksi päivityksiä Gadget– ja Module-ohjelmiin iPadille.

Ääni on vihdoin saatu kulkemaan digitaalisesti iOS-Mac-välillä käyttäen Lightning-kaapelia tai sitä vanhempaa 30-nastaista. Kevään aikana on tullut parikin ratkaisua, Music IO sekä audiomux/midimux. Edellistä kokeilin jo pikaisesti, ja kirjaan siitä vaikutelmia myöhemmin.

Native Instruments on hemmotellut Mac- ja Windows-käyttäjiä uusilla Maschine-ohjelman päivityksillä, ja Steinberg on saanut pihalle edullisen uuden Cubase Elements 8 -version.

Tässä ei varmasti ollut kaikki merkittävä musiikkiohjelmistoasia alkuvuodelta, mutta kaikki mitä tuli nyt ulkomuistista mieleen. Vettä on kertynyt padon taakse runsaasti, joten jospa tällainen pikainen juoksutus, madaltamalla hieman julkaisukynnystä, auttaisi pääsemään ajan tasalle.

Kuten aina, juttuaiheita voi ehdotella sähköpostilla osoitteella kone (at) konesoitto (piste) com, Twitterissä @konesoitto tai Facebookin Konesoitto-sivulla.

Onnea valmistuneille, ja mahtavaa musiikillista kesää aivan kaikille!

Studiorumpali palveluksessasi

Konesoiton vuosi 2015 alkaa paukahduksella: Studiorumpali on uusi palvelu, joka on käytössäsi vaikka heti.

Oletko tehnyt tai tekemässä demoa tai valmista tuotantoa biisistäsi, mutta kaipaisit siihen rumpuja? Kuulostavatko valmiit luupit liian yksitoikkoisilta? Tuntuuko rumpuosuuksien ohjelmointi työläältä, ja soundien hakeminen hankalalta? Bändiä ei ole, eikä rumpaliakaan?

Ratkaisu on netin välityksellä toimiva elävä rumpali, joka soittaa hyvällä maulla ja ytimiin käyvällä groovella juuri sinun biisiisi sopivat rumpuosuudet. Tulokset voit liittää omaan musiikkiprojektiisi vaivattomasti.

Homma toimii näin:

Lataa biisisi nykyinen, rumpuja vailla oleva versio vaikka yksityisesti SoundCloudiin tai lähetä jokin muu pilvilinkki siihen. (Voit myös toimittaa erilliset versiot demorummuilla ja ilman.)

Liitä mukaan ohjeita, toiveita, selvityksiä – mitä vain mikä kertoo millaiset rummut haluaisit.

Saat pian ehdotuksen siitä miltä rumpuosuus voisi kuulostaa. Jos tykkäät kuulemastasi, tilaa haluamasi kaltainen paketti:

1 = Valmis biisin mittainen rumpuraita MP3-muodossa. Tätä voit käyttää vaikka perusdemossa.
2 = Hyvälaatuinen stereomiksaus rumpuraidasta, mukana perusefektit (hillitty kaiku ja kompressio). Riittää jo valmiimpaankin tuotantoon.
3 = Erilliset ääniraidat rummuston osista sekä täydelliset MIDI-klipit. Kaikki on täysin käsiteltävissäsi (efektoi, kompressoi, panoroi, editoi…).

Pelkkä vaihe 1 = 39 € / biisi
Vaiheet 1 + 2 = 69 € / biisi
Koko paketti, eli vaiheet 1 + 2 + 3 = 99 € / biisi

Saat siis täydet rumpuosuudet biisillesi alle satasella!

Kaikki hinnat sisältävät arvonlisäveron (24 %). Toimeksiannosta lähetetään lasku, jonka voit maksaa pankkisiirtona.

Konesoiton Studiorumpali-palvelu toteutetaan elektronisella rumpusetillä (Yamaha DTX-400K), jonka tuottamat MIDI-signaalit liipaisevat halutut rumpuäänet tietokoneelta tai suoraan rumpusetistä. Tilausta tehdessä voit valita ääninäytteiden perusteella haluamasi rumpusetin tai luottaa studiorumpalin tyylitajuun. Jatkokäsittelyä varten biisin rumpuosuudet tallennetaan tietokoneelle MIDI-käskyinä.

Yamaha DTX400K -sähkörummut
Yamaha DTX400K -sähkörummut.

Kaikki rumpuosuudet biisiisi soittaa oikea, elävä ihmisrumpali.

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä sähköpostilla: rumpali (at) konesoitto (piste) com

Laitetaan tähän vielä työnäyte:

Huumoria.

Pakollinen pienellä painettu teksti:

  • Studiorumpali voi kieltäytyä kohteliaasti tehtävästä mikäli toteaa biisin kuunneltuaan, että ei onnistu syystä tai toisesta. Yleensä onnistuu.
  • Biisin enimmäispituus on kuusi minuuttia – progeoopperat hinnoitellaan erikseen.
  • Saat käyttää ostamiasi rumpuosuuksia vapaasti oman tuotantosi osana, mutta et saa myydä niitä edelleen.
  • Rojaltikorvauksia ei tarvitse maksaa, mutta olisi hienoa jos rumpalin nimi mainittaisiin julkaisun yhteydessä (krediiteissä soittajana, sovittajana tai molempina)
  • Konesoitto voi muuttaa palvelun sisältöä tarpeen mukaan.