Logic Pro X 10.3 Professional Music Production

Uusi painos David Nahmanin kirjasta ”Logic Pro X 10.3: Professional Music Production” saapui tänään! Tämä Applen virallinen Logic Pro -sertifiointiopas on nyt päivitetty alkuvuodesta 2017 julkaistun Logic Pro X 10.3:n mukaiseksi.

Hyvä kesädiili

Viime viikonloppuna selvittelin hieman millaiset mahdollisuudet olisi suorittaa Applen oma Logic Pro X -sertifiointikoe. Siinä ohessa huomasin uutisen tämän Nahmanin kirjan uuden version julkaisusta kesäkuun alussa.

Yllättäen edullisin hinta kirjalle löytyi CDON.COM:in kautta AdLibris-verkkokirjakaupalta. Esimerkiksi Amazon UK:n hintaan verrattuna AdLibrisin 24,90 € (ja ilmainen postitus R-kioskiin) oli lähes ilmainen. Lisäksi lauantaina tilattu kirja oli perillä R-kioskissa jo keskiviikkoiltapäivänä, joten tämä oli kyllä todella sekä edullinen että sujuva verkkokauppatilaus, eli siis harvinainen yhdistelmä.

Jos haluat hyödyntää tämän hinnan (äkkiä, koska kukaties joku pian huomaa, että hinta on kilpailukykyinen, ja saatavuushan voi heikentyä milloin tahansa), niin tästä alta pääset CDON.COM:iin siten että Konesoitto saa pienen juomarahan.

Logic Pro X 10.3: Professional Music Production – CDON.COM

Sertifiointikokeista epäselvyyttä

Sertifiointikokeiden tilanne oli hieman muuttunut siitä kun viimeksi katsoin: Applen omilla Training-sivuilla oleva linkki valtuutettuihin koulutustahoihin johtaa LearnQuest-nimisen firman sivuille. En löytänyt Suomessa järjestettäviä kokeita, ja toisaalta taas aiemmin kokeita järjestäneen People Group Academyn Apple-koulutussivuilla ei ollut Pro Apps -koulutuksia ollenkaan. Yksi mahdollisuus on esimerkiksi suorittaa koe englanniksi Amsterdamissa, mutta hieman kalliiksihan se voi tulla.

Ajattelin olla yhteydessä People Group Academyyn ja kysyä millainen näiden sertifiointikokeiden tilanne todellisuudessa on. Yritän muistaa päivittää tietoja tähän.

 

V6: Äänilaitteeksi Focusrite Saffire Pro 24 DSP

Konesoiton V6-sarja eli Vääntöä Vähintään Viisi Vuotta Vanhoilla Vehkeillä jatkuu. Tällä kertaa kerron hieman vanhan iMacin kanssa toimivasta äänilaitteesta.

Komeasti nimetty Focusrite Saffire PRO 24 DSP on brittiläisen valmistajansa nyttemmin jo mallistosta poistunut hyväsointinen äänilaite, jossa on FireWire-liitäntä. Lähes kaikki nykyiset äänilaitteet on varustettu USB-liitännällä, ja jotkut uudemmat jopa Thunderboltilla, mutta kun hankin tämän Saffiren vuonna 2010, hieman useammilla sisäänmenoilla varustetut laitteet olivat melko tasaisesti joko USB 2.0- tai FireWire-liitäntäisiä. Sittemmin USB 2.0:sta on tullut selvästi suositumpi liitäntä, ehkä siksi, että kovin paljon muita FireWire-liitäntäisiä vehkeitä kuin äänilaitteet ei oikeastaan ole. Applekin on korvannut erillisen FireWire-portin Thunderboltilla, ja olen menestyksekkäästi käyttänyt tätä Saffirea vuoden 2012 MacBook Pron kanssa käyttäen Applen omaa Thunderbolt to Firewire Adapter -sovitinta.

Saffiressa on FireWire 400 -liitäntä, ja V6-iMacin takapaneelissa puolestaan FireWire 800. Tämä ei ole ongelma signaalin puolesta, mutta koska liitännät ovat erilaisia, tarvitaan väliin kaapeli, jossa on nämä erilaiset liittimet. Sellainen löytyi aikanaan muistaakseni Verkkokauppa.comista.

Mahtavat I/O-lukemat, ainakin joillekin

Focusrite mainosti Saffiressa olevan kokonaista 16 sisäänmenoa ja kahdeksan ulostuloa. Reikiä ei kotelossa kuitenkaan ole kuin 12 kappaletta: neljä analogista sisäänmenoa, kuusi analogista ulostuloa ja yksi digitaalinen kumpaankin suuntaan. Koska en omista mitään ADAT-laitteita enkä myöskään tee surround-ääntä, käyttökelpoinen I/O-määrä on neljä kanavaa sisään ja kaksi ulos, mutta onpahan laajennusvaraa.

Kahdessa Saffiren sisäänmenoista on Focusriten kuuluisa mikrofonietuvahvistin ja yhdistelmäliitin (jakki-XLR), ja niihin on kytkettävissä 48 V haamuvirta kondensaattorimikrofoneja varten. Toiset kaksi itselleni hyödyllistä sisäänmenoa ovat tavallisia linjatasoisia liitäntöjä, joiden gain-asetusta voi säätää korkeaksi tai matalaksi esimerkiksi syntesoijaa varten.

Kaikki signaalireititykset ovat täysin säädettävissä Saffire MixControl -ohjelmalla, jolla ohjataan myös laitteen muita, erikoisempia asetuksia (joista myöhemmin).

Melkeinpä parasta tässä Saffiressa moniin muihin äänilaitteisiin verrattuna on kaksi kuulokeliitäntää. Näin voi esimerkiksi äänitystilanteissa tehdä oman kuulokemiksauksen äänitettävälle, ja tarkkailla itse samalla äänitystä toisilla kuulokkeilla.

Kaikua ja kompuraa DSP:llä

Saffiren mallinimessä esiintyvä DSP eli Digital Signal Processing tarkoittaa sitä, että laitteessa on oma signaaliprosessori, joka on ohjelmoitu tuottamaan erilaisia efektejä ilman tietokonetta ja siinä toimivaa DAW-ohjelmaa. Tällä tavalla voi esimerkiksi tehdä laulajalle oman, kevyen kaiun kuulokkeisiin, jotta laulu ei kuulostaisi hänelle luonnottoman ”kuivalta”. Kaiku itsessään ei ole niin kovin erikoinen, mutta ajaa asiansa varsin vähillä säädöillä.

Samalla tavoin voi äänitettävän signaalin kompressoida valmiiksi, jolloin siitä tulee tasaisempi. Kompressointi on käytettävissä vain niissä kanavissa, joissa on mikrofonietuvahvistin, mutta kompressori on kuitenkin mallinnettu Focusriten oman optisen kompressorilaitteen mukaan, ja sitä pidetään varsin hyvänä lajissaan. Lisäksi käytössä on DSP:llä toteutettu neljäkaistainen taajuuskorjain, ja sellaistenkin tekemisestä Focusritella toki on vankkaa kokemusta.

Kaupan päälle virtuaalinen monitorointi

Saffiren DSP:tä voi käyttää myös loihtimaan virtuaalisia ääniympäristöjä, joiden avulla voi tarkistaa nopeasti miltä oma miksaus kuulostaisi joistakin toisista kaiuttimista tai kuulokkeista. Tämä ominaisuus kulkee nimellä VRM eli Virtual Reference Monitoring.

Valittavana on ammattistudio, kotistudio ja olohuone – jos VRM tehtäisiin nyt, mukana olisi varmaan kännyköiden nappikuulokkeet ja läppärin kaiuttimet. Tietokonemallinnuksen avulla on tehty jäljitelmiä useista eri kaiutinmalleista ja kuuntelupaikoista.

En tiedä onko VRM-järjestelmää kehitetty sen enempää Focusritella, koska DSP:llä varustettuja äänilaitteita ei yrityksen valikoimassa nykyisin kovin monia ole. En itsekään ole käyttänyt VRM-mallinnuksia erityisen aktiivisesti, mutta jos miksaus kuulostaa hyvältä kaikissa niissä, niin silloin se todennäköisesti toimii melko hyvin lähes kaikissa tilanteissa.

Saffire MixControl, sekava mutta tehokas

Focusriten oma Saffire MixControl on ruma ja hankala käyttää, mutta ei kumpaakaan siinä suhteessa kuin E-MU:n surullisen kuuluisa PatchMix DSP. Se on kuitenkin päivittynyt vuosien varrella tasaiseen tahtiin, ja tekee pitkälti minkä lupaa.

Erilaisten signaalireititysten asetukset voi tallentaa erillisiin tiedostoihin, jolloin on helppo ladata tilanteen mukaan oikeat miksaukset, joita voi itse asiassa olla kahdeksan erillistä. Lisäksi MixControlilla voi myös tallentaa halutut asetukset itse laitteeseen, irrottaa sen tietokoneesta ja sitten käyttää sitä täysin erillisenä. Saffire voi ottaa virtansa tietokoneen FireWire-liitännästä, mutta erilliskäyttöä varten sen mukana tuli tyypillinen ulkoinen virtalähde eli ”wall wart”.

Jos Saffireen vielä joskus tulisi laiteohjelmiston päivityksiä, niin ne ajettaisiin laitteeseen MixControlilla, mutta sellaisia ei ole enää muutamaan vuoteen tullut.

Kieltämättä MixControlista olisi voinut tehdä helppokäyttöisemmän, ja koko laitteesta hieman yksinkertaisemman, mutta perustilanteita varten oletusasetukset riittävät hyvin. Erikoisempia sovellutuksia varten voikin sitten olla tarpeen sukeltaa syvälle ohjekirjaan.

Vanhan iMacin ja OS X 10.6.8:n kanssa ei suinkaan voinut käyttää uusinta MixControlin versiota, vaan piti yrityksen ja erehdyksen avulla etsiä uusin versio, joka vielä suostui toimimaan tässä käyttöjärjestelmäversiossa (ja se oli versio 3.3 vuodelta 2013).

Perusasetuksilla mennään

Olen kytkenyt Saffiren ulostulot 1 ja 2 Yamaha HS-50M -monitorikaiuttimiin käyttäen balansoituja XLR/M-jakki/M-kaapeleita.

Ykkössisäänmenossa on lähes jatkuvasti kiinni Audio-Technica AT 2020 -kondensaattorimikrofoni. Kakkossisäänmenossa viihtyy välistä sähkökitara tai -basso. Laitteen takapaneeliin sijoitetuissa sisäänmenoissa 3 ja 4 on vanha uskollinen Kawai K4 -syntesoijani. Olen säätänyt MixControl-ohjelmasta sisäänmenot 3 ja 4 stereopariksi.

Logic Pro- ja Ableton Live -ohjelmissa kaikki sisäänmenot ovat sellaisinaan käytössä, mutta Cubasessa piti erikseen käydä kliksuttelemassa VST Connections -osastolla sisäänmenot ja niiden stereo/mono-asetukset.

Neljän ensimmäisen kanavan signaalitasoille on laitteen etupaneelissa kätevät monisegmenttiset näytöt, ja mittarointia löytyy myös MixControl-ohjelmasta. Lisäksi äänenvoimakkuuden säätimen vieressä on erilliset kytkimet ulostulon vaimentamiseen tai mykistämiseen nopeasti. Laitetta suunnitellessa on selvästi mietitty todellisia käyttötilanteita.

Miksi vanhoilla vehkeillä?

Uudempiakin laitteita olisi olemassa, joten miksi harjoitan tätä vanhoilla vehkeillä vääntämistä? Kaikki tässä sarjassa laitteet olivat aikanaan erittäin hyvää keskitasoa tai jopa sen yläpuolella. Esimerkiksi Focusrite Saffire PRO 24 DSP maksoi aikanaan 349 euroa, mutta eipä sillä rahalla saa tänä päivänä ratkaisevasti parempaa laitetta.

Saffiren äänelliset ominaisuudet eivät ole heikentyneet, ajurit ja ohjausohjelmisto toimivat kuten pitääkin, liitännät pelaavat hyvin (ei rutinaa tai mekaanista kulumista) ja 24-bittinen äänitys vastaa nykypäivän vaatimuksia. Kun kerran on hankkinut laatulaitteen, sitä ei tarvitse ihan heti vaihtaa uuteen. Niinpä Saffire Pro 24 DSP saa mieluusti olla V6-iMacin kaverina.

Lue Sound on Sound -lehden arvostelu Focusrite Saffire PRO 24 DSP:stä vuodelta 2009.

 

Logic Pro X 10.1 – uudet ominaisuudet

Pitkään odotettu Logic Pro X 10.0 ilmestyi kuin salama kirkkaalta taivaalta heinäkuussa 2013, ja Apple julkaisi siihen yhteensä seitsemän päivitystä, joissa toki tuli myös joitakin pieniä parannuksia ja muutoksia. Logic Pro X oli sen verran iso muutos edelliseen Logic Pro 9 -versioon verrattuna, että uuden ohjelman vakaannuttaminen vei aikansa.

Kesti lähes puolitoista vuotta ennen kuin Apple laittoi ulos seuraavan isomman versiopäivityksen, mutta tammikuussa 2015 saatiin Logic Pro X 10.1, joka olikin sitten melkoinen vonkale. Tavanomaisten korjausten lisäksi sen myötä saatiin lukuisia uusia ominaisuuksia, joista kerrotaan tässä jutussa.

Sen jälkeen on tullut vielä toinenkin isoja uutuuksia sisältävä päivitys eli Logic Pro X 10.2, joka ilmestyi tämän vuoden elokuussa. Siihen paneudutaan tulevassa jutussa.

Tämä katsaus Logic Pro X 10.1:n uusiin ominaisuuksiin piti kirjoittaa jo viimeistään kevättalvella, mutta se jäi muiden kiireiden takia tekemättä. Nyt on aika korjata asia. Apple on kohdellut Logic Pro -käyttäjiä tänä vuonna niin hyvin, että on syytä perehtyä kunnolla ja hyvässä järjestyksessä näihin uutuuksiin.

Jos olet Logicin käyttäjä, etkä ole päivittänyt uusimpaan versioon, niin syynä voi olla ainoastaan se, että Mac-tietokoneessasi on vanhempi käyttöjärjestelmä kuin OS X Mavericks. Logic Pro X on moninkertaisesti hintansa arvoinen ammattilaisen musiikkiohjelma, jossa riittää leveyttä ja syvyyttä.

Jatka artikkeliin Logic Pro X 10.1 – uudet ominaisuudet

Logic Pro X on edelleen Mac-musiikinteon kuningasohjelma

En pyri mitenkään salaamaan sitä mielipidettäni, että Mac-tietokone on musiikin tekemiseen helppokäyttöisempi vaihtoehto kuin Windows-PC tai varsinkaan Linux-mylly. Niinpä pohdinta Konesoitossa keskittyykin lähinnä siihen millä ohjelmalla musiikin tekeminen Macillä sujuisi parhaiten.

Mac-tietokoneiden OS X -käyttöjärjestelmälle on lukuisia musiikkiohjelmia: Applen omaa tuotantoa olevat GarageBand ja Logic Pro X, Steinbergin Cubase ja sen monet eri laajuiset versiot, Ableton Live, Avid Pro Tools, Bitwig Studio, Propellerheads Reason, Tracktion, Reaper, MOTU Digital Performer, PreSonus Studio One… onpa jopa FL Studiosta ilmeisesti tulossa Mac-versio piakkoin.

Jos olet vasta aloittelemassa musiikin tekemistä Macillä, ei ole lainkaan huono idea aloittaa Applen GarageBand-ohjelmasta, joka maksaa Mac App Storessa symboliset 4,99 euroa. GarageBandin käytöstä on kirjoitettu Konesoitossa aiemmin, esimerkiksi GarageBandilla Kuuhun -jutussa, jonka vekkuli otsikko mallaa sitä kuinka jo GarageBandilläkin pääsee pitkälle.

PÄIVITYS 2017-04-22: Applen GarageBand on nykyisin ilmainen kaikille. Sen käytöstä kertova e-kirja Konesoiton GarageBand-opas on ilmestynyt maaliskuussa 2017, ja on saatavana Applen iBooks Storesta.

Mikäli olet jo aiemmin käytellyt jotain musiikkiohjelmaa, ja olet vasta siirtynyt Maciin, tai etsimässä vanhan tilalle uutta työkalua – tai olet ennestään Logic Pro -ohjelman jonkin aiemman version käyttäjä, Logic Pro X on erittäin suositeltava tuttavuus. Siitä on puolessatoista vuodessa tullut kahdeksan päivitysversiota, joista osa on ollut varsin merkittäviä parannuksia.

LogicProXElectronic

Konesoiton juttu Kymmenen asiaa Logic Pro X:stä esitteli uutuuden heti tuoreeltaan kesällä 2013. Lukijoissa LPX herättää jatkuvasti kiinnostusta, joten kerrataan tässä pikaisesti tärkeimmät ja useimmin kysytyt asiat.

Paljonko Logic Pro X maksaa?

Logic Pro X on saatavana vain digitaalisesti Mac App Storesta, ja se maksaa 229,99 euroa. Päivityshintaa aiemmista versioista ei ole. Ohjelman uusin versio on 10.3.1. (Tiedot päivitetty toukokuussa 2017.)

Available_on_the_Mac_App_Store_Badge_FI_165x40_0831

 

 

Millaisen tietokoneen Logic Pro X tarvitsee?

Logic Pro X vaatii Mac-tietokoneen, jossa on 64-bittinen prosessori. Kaikki uudet Mac-tietokoneet ovat sellaisia, mutta jos sinulla on vähän vanhempi malli, etkä ole varma asiasta, tarkista asia Applen tukisivuilta löytyvien ohjeiden avulla. Käyttöjärjestelmäksi tarvitaan vähintään OS X 10.11.

Käytän itse Logic Pro X:ää vuorotellen kahdella eri koneella: toinen on iMac-pöytäkone vuodelta 2010 (Intel Core 2 Duo 3,06 GHz; 12 Gt muistia), ja toinen on vuoden 2012 MacBook Pro (13″ retina; Intel Core i5 2,5 GHz; 8 Gt muistia). Molemmissa on käyttöjärjestelmänä macOS Sierra 10.12.4. Molemmat koneet pärjäävät LPX:n kanssa hyvin, joskin uudempi MacBook Pro on selvästi sutjakkaampi, vaikka kärsiikin näytön pienuudesta.

Käytännössä tietokoneen lisälaitteeksi tarvitaan vielä ääniboksi, jonka sisäänmenoihin voi kytkeä mikrofoneja tai instrumentteja, ja jonka ulostuloihin voi kytkeä monitorikaiuttimet. Kuulokkeillakin toki pärjää tiettyyn pisteeseen asti. Musiikkiosuuksien sisäänsoittamiseen saatat haluta myös erillisen MIDI-koskettimiston, joka kytketään mallista riippuen joko suoraan Maciin USB:llä tai sitten äänilaitteen perinteisiin MIDI-liitäntöihin. Vapaita USB-portteja on siis hyvä olla yksi tai kaksi kappaletta.

Mikä olisi hyvä Logic Pro X -kirja?

Logic Pro X:n mukana tulee nippu PDF-muotoisia käsikirjoja, jotka selvittävät ohjelman perustoiminnot. Niihin voi tutustua ennen ostopäätöstä Applen manuaalisivuilla ja ladata vaikka omalle koneelle rauhassa tutkailtaviksi. Tässä suorat linkit:

Logic Pro X:n käsikirjat voi ladata myös Applen iBooks-ohjelmaan Macillä, ilmaiseksi suoraan iBooks Storesta:

Mikäli haluat hieman perusteellisempaa opastusta, suosittelen David Nahmanin kirjaa Logic Pro X 10.1: Professional Music Production (Pearson, 2014). Se on saatavana painettuna kirjana hyvinvarustetuista kirjakaupoista tai e-kirjana Applen iBookstoresta:

Amazon.co.uk: Logic Pro X 10.1: Apple Pro Training Series: Professional Music Production

iBooks Store: Logic Pro X 10.1: Professional Music Production (Apple Pro Training Series) – David Nahmani

Logic Pro X:n versiota 10.2 varten ei ole olemassa erillistä kirjaa, vaan 10.2-version erot voi ladata Peachpit Pressin nettisivuilta PDF-tiedostona (kohdasta Updates). Kirjasta on tulossa päivitetty 10.3-versio kesäkuussa 2017.

Nahmanin kirjaa käytetään Applen virallisessa sertifiointiohjelmassa eli sen lukemalla (tai käymällä siihen perustuvan kurssin) voi mennä suorittamaan Apple Certified Professional – Logic Pro X -tutkinnon. Suomessa sertifiointikokeita järjestää People Group Academy.

Millainen se on käyttää?

Logic Pro X on ammattilaisen työkalu, joka soveltuu myös into- tai vakavamieliselle harrastajalle. Sen työnkulut ovat tarkoin mietittyjä, eivätkä ominaisuudet taatusti lopu kesken. Jotkut osat ohjelmasta ovat hieman muinaisjäänteen oloisia ilmiasultaan, mutta äänellisesti kaikki on täyttä timanttia. Logic Pro X:llä voi tarvittaessa tehdä vaikka koko tuotannon äänityksestä miksauksen kautta masterointiin.

Logic Pro X Konesoitossa

Logic Pro X -ohjelmaa on käsitelty Konesoitossa moneen otteeseen, yleensä uuden version ilmestyessä. Apple on päivittänyt ohjelmaa melko tiheään tahtiin, ja monet päivitykset ovat tuoneet vikakorjausten lisäksi myös uusia ominaisuuksia, kuten Alchemy-syntesoijan.

Tässä Konesoiton Logic Pro X -jutut uusimmasta vanhempaan:

GarageBandin kitaravahvistimet ja niiden esikuvat

GarageBand ’11 sisältää 12 mallinnettua kitaravahvistinta, jotka perustuvat löyhästi kuuluisiin esikuviin. Koska mallinnukset eivät ole virallisia, eikä Apple ole ostanut nimien käyttöoikeutta (eikä muutenkaan harrasta ”co-brandingiä” eli tuotemerkkien yhdistelyä), mallinnukset esiintyvät vain kuvaavilla nimillä.

GarageBandin vahvistinmallinnukset perustuvat löyhästi kuuluisiin vahvistimiin, kuten Vox AC30 (ei kuvassa).
GarageBandin vahvistinmallinnukset perustuvat löyhästi kuuluisiin vahvistimiin, kuten Vox AC30 (ei kuvassa).

Lisäksi GarageBandin ohje kertoo vain yleisesti vahvistimien ominaisuuksista (Logic Pro, josta nämä mallinnukset ovat peräisin, on ohjekirjassan hieman seikkaperäisempi). Näistä kuvailuista sekä vahvistimien kuvista voi kuitenkin helposti päätellä mitä niiden on tarkoitus olla.

Seuraavassa listassa on GarageBandin mallinnetun vahvistimen nimi sekä oma käsitykseni siitä mikä kuuluisa vahvistinmalli (tai malliperhe) on ollut esikuvana. Joissakin kohdin voi mennä pieleen ihan silkan asiantuntemattomuuden vuoksi, mutta korjauksia perusteluineen otetaan auliisti vastaan.

Jatka artikkeliin GarageBandin kitaravahvistimet ja niiden esikuvat