Konesoitto kertoo mitä on MIDI

Miten yli 30 vuotta vanha teknologia voi edelleen olla käytössä lähes kaikessa digitaalisessa musisoinnissa? Se on osoitus MIDI-standardin kestävästä vetovoimasta – se täytti aikanaan suuren tarpeen saada soittokoneet juttelemaan keskenään. Haastajiakin on vuosien varrella ilmaantunut, mutta MIDI on edelleen kaiken ytimessä, vaikka kaapelit ja liittimet vaihtuvat tai katoavat kokonaan. Konesoitto kertoo nyt mistä MIDI:ssä on kysymys.

Vuonna 1983

MIDI eli Musical Instrument Digital Interface on usean syntesoijavalmistajan yhteistyönä kehitetty protokolla soittimien ohjaamiseen. Se esiteltiin vuonna 1983 NAMM-messuilla, ja herätti heti suurta kiinnostusta. Pian nekin syntesoijavalmistajat, jotka eivät olleet alkujaan mukana MIDI-protokollan kehittämisessä, varustivat laitteensa MIDI-liitännöillä, ja tie kovaa vauhtia digitalisoituvissa huippustudioissa tallennetuille sadoille kasarihiteille oli siloiteltu.

Jo kultaisella 1980-luvulla oli saatavana tietokoneeseen kytkettäviä MIDI-liitäntäbokseja, kuten Roland MPU-401, joiden kautta voi ohjata useita syntesoijia samaan aikaan. MIDI-protokolla mahdollistaa monen musiikkilaitteen kytkemisen ketjuksi, jossa laitteet tunnistavat tietyllä kanavalla kulkevan ohjaussignaalin. Kytkentä tapahtuu MIDI-kaapeleilla, joissa signaali kulkee sarjamuotoisena. Sitä mukaa kun tietokoneella toimivat virtuaali-instrumentit ovat yleistyneet on perinteisten suurikokoisten syntesoijien käyttö vähentynyt.

Itse aloitin MIDI-hommat vuonna 1991 käyttämällä Roland MPU-401 -liitäntälaitetta, jonka olen, harmillista kyllä, myynyt pois jo kauan sitten. Toisaalta, eipä ole enää PC-tietokonettakaan johon sen kytkisi. Ensimmäiset MIDI-kappaleet tuli tehtyä MS-DOS:ia käyttävällä PC:llä ja Cakewalk 3.0 -ohjelmalla. Cakewalkista tuli sittemmin SONAR, ja siitä on juuri äskettäin (joulukuussa 2016) tullut uusi ja edullinen SONAR Home Studio -versio Windowsille.

Vielä nörtimmäksi menee: Cakewalkissa oli aikanaan CAL-niminen ohjelmointikieli eli Cakewalk Application Language, joka oli silkkaa LISP:iä. Silloin en ihan tajunnut sen nerokkuutta, mutta sittemmin olen oppinut arvostamaan sitä, sekä Audacity-ohjelmasta löytyvää Nyquist-kieltä.

Kokonaisuudessaan MIDI on itse asiassa sekä ohjauskäskyjen joukko että kaapeleissa kulkevan sähköisen signaalimuodon määritys. Modernissa digitaalisessa studiossa kuitenkin käytetään lähes pelkästään MIDI-ohjauskäskyjä, jotka kulkevat USB-kaapelia pitkin tai jopa johdottoman verkkoyhteyden (Wi-Fi tai Bluetooth) kautta. Esimerkiksi tyypillinen pienikokoinen kontrollerikoskettimisto (kuten Konesoiton vakiovaruste Alesis Q25) muuntaa koskettimiensa painallukset MIDI-ohjauskäskyiksi, jotka välittyvät tietokoneelle USB-liitännän kautta. Monissa tietokoneen äänilaitteissa on silti vielä perinteinen MIDI-liitäntä hieman vanhempien syntesoijien kytkemiseen.

Steinberg UR22 on moderni äänilaite, mutta sen takapaneelista löytyvät silti MIDI IN- ja MIDI OUT -liitännät.

Jo ennen MIDI-protokollaa analogiset syntesoijat (kuten Moog- ja ARP-merkkiset) sekä sekvensserit oli saatu juttelemaan keskenään käyttämällä jänniteohjausta, mutta yhteisten määritysten puute ja analogisten laitteiden jännitevaihtelut hankaloittivat toimintaa. Jo ennen MIDI:ä oli joitakin valmistajien omia digitaalisia ohjausjärjestelmiä, mutta vasta MIDI-määritys laittoi kaikki samalle viivalle ja käytännössä lähes takasi yhteensopivuuden. Standardeja on tietoteknologiankin alalla monenlaisia, mutta MIDI on osoittautunut yhdeksi parhaiten suunnitelluista.

Jatka artikkeliin Konesoitto kertoo mitä on MIDI

Konesoitto nyt myös YouTubessa

Konesoitto lähtee vuoteen 2016 hieman uudella kulmalla. Kaksi ja puoli vuotta tekstiä, valokuvia ja näytönkaappauksia, ja välillä vähän ääntäkin, on takana – nyt otetaan video haltuun!

Konesoiton YouTube-kanavalla julkaistaan lyhyitä otoksia digitaalisen musiikintekemisen parista sekä ohjeistusta musiikkiohjelmien ja -laitteiden käytöstä. Kerrohan mitä tykkäät kommentoimalla videoita YouTubessa, Facebookissa tai Twitterissä.

Ensimmäiset videot on jo julkaistu:

Ensimmäinen video on lyhyt perehdytys Ableton Live 9 Intro -ohjelman asentamiseen ja auktorisoimiseen. Intro on käytännössä sama kuin Live Lite, mutta siinä on käytössä 16 raitaa ja kahdeksan riviä eli ”sceneä”.

Toinen video käsittelee Liven perusasetusten tekemistä. Jos ääni ei kuulu ja kulje, on vaikea tehdä musiikkia, joten laitetaan aluksi Ableton Liven ääni- ja MIDI-asetukset kuntoon.

Toivottavasti tykkäätte. Lähdin liikkeelle Ableton Livestä, koska sille ei ole juurikaan suomenkielistä videomateriaalia tarjolla.

Ableton Live Intro*, 95 €, Musikhaus Thomann

* = Musikhaus Thomannin verkkokauppa. Kun ostat musavehkeesi sieltä, se auttaa pitämään Konesoiton soimassa.