V6: Äänilaitteeksi Focusrite Saffire Pro 24 DSP

Konesoiton V6-sarja eli Vääntöä Vähintään Viisi Vuotta Vanhoilla Vehkeillä jatkuu. Tällä kertaa kerron hieman vanhan iMacin kanssa toimivasta äänilaitteesta.

Komeasti nimetty Focusrite Saffire PRO 24 DSP on brittiläisen valmistajansa nyttemmin jo mallistosta poistunut hyväsointinen äänilaite, jossa on FireWire-liitäntä. Lähes kaikki nykyiset äänilaitteet on varustettu USB-liitännällä, ja jotkut uudemmat jopa Thunderboltilla, mutta kun hankin tämän Saffiren vuonna 2010, hieman useammilla sisäänmenoilla varustetut laitteet olivat melko tasaisesti joko USB 2.0- tai FireWire-liitäntäisiä. Sittemmin USB 2.0:sta on tullut selvästi suositumpi liitäntä, ehkä siksi, että kovin paljon muita FireWire-liitäntäisiä vehkeitä kuin äänilaitteet ei oikeastaan ole. Applekin on korvannut erillisen FireWire-portin Thunderboltilla, ja olen menestyksekkäästi käyttänyt tätä Saffirea vuoden 2012 MacBook Pron kanssa käyttäen Applen omaa Thunderbolt to Firewire Adapter -sovitinta.

Saffiressa on FireWire 400 -liitäntä, ja V6-iMacin takapaneelissa puolestaan FireWire 800. Tämä ei ole ongelma signaalin puolesta, mutta koska liitännät ovat erilaisia, tarvitaan väliin kaapeli, jossa on nämä erilaiset liittimet. Sellainen löytyi aikanaan muistaakseni Verkkokauppa.comista.

Mahtavat I/O-lukemat, ainakin joillekin

Focusrite mainosti Saffiressa olevan kokonaista 16 sisäänmenoa ja kahdeksan ulostuloa. Reikiä ei kotelossa kuitenkaan ole kuin 12 kappaletta: neljä analogista sisäänmenoa, kuusi analogista ulostuloa ja yksi digitaalinen kumpaankin suuntaan. Koska en omista mitään ADAT-laitteita enkä myöskään tee surround-ääntä, käyttökelpoinen I/O-määrä on neljä kanavaa sisään ja kaksi ulos, mutta onpahan laajennusvaraa.

Kahdessa Saffiren sisäänmenoista on Focusriten kuuluisa mikrofonietuvahvistin ja yhdistelmäliitin (jakki-XLR), ja niihin on kytkettävissä 48 V haamuvirta kondensaattorimikrofoneja varten. Toiset kaksi itselleni hyödyllistä sisäänmenoa ovat tavallisia linjatasoisia liitäntöjä, joiden gain-asetusta voi säätää korkeaksi tai matalaksi esimerkiksi syntesoijaa varten.

Kaikki signaalireititykset ovat täysin säädettävissä Saffire MixControl -ohjelmalla, jolla ohjataan myös laitteen muita, erikoisempia asetuksia (joista myöhemmin).

Melkeinpä parasta tässä Saffiressa moniin muihin äänilaitteisiin verrattuna on kaksi kuulokeliitäntää. Näin voi esimerkiksi äänitystilanteissa tehdä oman kuulokemiksauksen äänitettävälle, ja tarkkailla itse samalla äänitystä toisilla kuulokkeilla.

Kaikua ja kompuraa DSP:llä

Saffiren mallinimessä esiintyvä DSP eli Digital Signal Processing tarkoittaa sitä, että laitteessa on oma signaaliprosessori, joka on ohjelmoitu tuottamaan erilaisia efektejä ilman tietokonetta ja siinä toimivaa DAW-ohjelmaa. Tällä tavalla voi esimerkiksi tehdä laulajalle oman, kevyen kaiun kuulokkeisiin, jotta laulu ei kuulostaisi hänelle luonnottoman ”kuivalta”. Kaiku itsessään ei ole niin kovin erikoinen, mutta ajaa asiansa varsin vähillä säädöillä.

Samalla tavoin voi äänitettävän signaalin kompressoida valmiiksi, jolloin siitä tulee tasaisempi. Kompressointi on käytettävissä vain niissä kanavissa, joissa on mikrofonietuvahvistin, mutta kompressori on kuitenkin mallinnettu Focusriten oman optisen kompressorilaitteen mukaan, ja sitä pidetään varsin hyvänä lajissaan. Lisäksi käytössä on DSP:llä toteutettu neljäkaistainen taajuuskorjain, ja sellaistenkin tekemisestä Focusritella toki on vankkaa kokemusta.

Kaupan päälle virtuaalinen monitorointi

Saffiren DSP:tä voi käyttää myös loihtimaan virtuaalisia ääniympäristöjä, joiden avulla voi tarkistaa nopeasti miltä oma miksaus kuulostaisi joistakin toisista kaiuttimista tai kuulokkeista. Tämä ominaisuus kulkee nimellä VRM eli Virtual Reference Monitoring.

Valittavana on ammattistudio, kotistudio ja olohuone – jos VRM tehtäisiin nyt, mukana olisi varmaan kännyköiden nappikuulokkeet ja läppärin kaiuttimet. Tietokonemallinnuksen avulla on tehty jäljitelmiä useista eri kaiutinmalleista ja kuuntelupaikoista.

En tiedä onko VRM-järjestelmää kehitetty sen enempää Focusritella, koska DSP:llä varustettuja äänilaitteita ei yrityksen valikoimassa nykyisin kovin monia ole. En itsekään ole käyttänyt VRM-mallinnuksia erityisen aktiivisesti, mutta jos miksaus kuulostaa hyvältä kaikissa niissä, niin silloin se todennäköisesti toimii melko hyvin lähes kaikissa tilanteissa.

Saffire MixControl, sekava mutta tehokas

Focusriten oma Saffire MixControl on ruma ja hankala käyttää, mutta ei kumpaakaan siinä suhteessa kuin E-MU:n surullisen kuuluisa PatchMix DSP. Se on kuitenkin päivittynyt vuosien varrella tasaiseen tahtiin, ja tekee pitkälti minkä lupaa.

Erilaisten signaalireititysten asetukset voi tallentaa erillisiin tiedostoihin, jolloin on helppo ladata tilanteen mukaan oikeat miksaukset, joita voi itse asiassa olla kahdeksan erillistä. Lisäksi MixControlilla voi myös tallentaa halutut asetukset itse laitteeseen, irrottaa sen tietokoneesta ja sitten käyttää sitä täysin erillisenä. Saffire voi ottaa virtansa tietokoneen FireWire-liitännästä, mutta erilliskäyttöä varten sen mukana tuli tyypillinen ulkoinen virtalähde eli ”wall wart”.

Jos Saffireen vielä joskus tulisi laiteohjelmiston päivityksiä, niin ne ajettaisiin laitteeseen MixControlilla, mutta sellaisia ei ole enää muutamaan vuoteen tullut.

Kieltämättä MixControlista olisi voinut tehdä helppokäyttöisemmän, ja koko laitteesta hieman yksinkertaisemman, mutta perustilanteita varten oletusasetukset riittävät hyvin. Erikoisempia sovellutuksia varten voikin sitten olla tarpeen sukeltaa syvälle ohjekirjaan.

Vanhan iMacin ja OS X 10.6.8:n kanssa ei suinkaan voinut käyttää uusinta MixControlin versiota, vaan piti yrityksen ja erehdyksen avulla etsiä uusin versio, joka vielä suostui toimimaan tässä käyttöjärjestelmäversiossa (ja se oli versio 3.3 vuodelta 2013).

Perusasetuksilla mennään

Olen kytkenyt Saffiren ulostulot 1 ja 2 Yamaha HS-50M -monitorikaiuttimiin käyttäen balansoituja XLR/M-jakki/M-kaapeleita.

Ykkössisäänmenossa on lähes jatkuvasti kiinni Audio-Technica AT 2020 -kondensaattorimikrofoni. Kakkossisäänmenossa viihtyy välistä sähkökitara tai -basso. Laitteen takapaneeliin sijoitetuissa sisäänmenoissa 3 ja 4 on vanha uskollinen Kawai K4 -syntesoijani. Olen säätänyt MixControl-ohjelmasta sisäänmenot 3 ja 4 stereopariksi.

Logic Pro- ja Ableton Live -ohjelmissa kaikki sisäänmenot ovat sellaisinaan käytössä, mutta Cubasessa piti erikseen käydä kliksuttelemassa VST Connections -osastolla sisäänmenot ja niiden stereo/mono-asetukset.

Neljän ensimmäisen kanavan signaalitasoille on laitteen etupaneelissa kätevät monisegmenttiset näytöt, ja mittarointia löytyy myös MixControl-ohjelmasta. Lisäksi äänenvoimakkuuden säätimen vieressä on erilliset kytkimet ulostulon vaimentamiseen tai mykistämiseen nopeasti. Laitetta suunnitellessa on selvästi mietitty todellisia käyttötilanteita.

Miksi vanhoilla vehkeillä?

Uudempiakin laitteita olisi olemassa, joten miksi harjoitan tätä vanhoilla vehkeillä vääntämistä? Kaikki tässä sarjassa laitteet olivat aikanaan erittäin hyvää keskitasoa tai jopa sen yläpuolella. Esimerkiksi Focusrite Saffire PRO 24 DSP maksoi aikanaan 349 euroa, mutta eipä sillä rahalla saa tänä päivänä ratkaisevasti parempaa laitetta.

Saffiren äänelliset ominaisuudet eivät ole heikentyneet, ajurit ja ohjausohjelmisto toimivat kuten pitääkin, liitännät pelaavat hyvin (ei rutinaa tai mekaanista kulumista) ja 24-bittinen äänitys vastaa nykypäivän vaatimuksia. Kun kerran on hankkinut laatulaitteen, sitä ei tarvitse ihan heti vaihtaa uuteen. Niinpä Saffire Pro 24 DSP saa mieluusti olla V6-iMacin kaverina.

Lue Sound on Sound -lehden arvostelu Focusrite Saffire PRO 24 DSP:stä vuodelta 2009.

 

Anna soiva lahja ylioppilaalle tai ammattiin valmistuvalle

Jos lähipiirissäsi on tuore ylioppilas tai ammattiin valmistuva, joka on osoittanut musiikillista suuntautuneisuutta, tue harrastusta lahjoittamalla kunnon musiikintekovehkeet. (Jos olet itse kohderyhmää, vinkkaa tästä sivusta mahdollisille lahjoittajille!)

Konesoitto on tavannut kerätä aina joulun alla yhden tai useamman sopivan aloituspaketin, joilla pääsee tietokoneistetun musiikintekemisen makuun. Tällä kertaa esitellään myös näin ylioppilas- ja valmistumisjuhlien alla yksi hyvä ja edullinen paketti, jota voi käyttää niin PC:llä kuin Macilläkin sekä oman soiton ja laulun äänittämiseen että ohjelmistoinstrumenttien ohjaamiseen.

Konesoitto on Musikhaus Thomannin linkkipartneri, ja kaikki paketin osat (tai valintasi mukaan vain jotkut niistä) saat nopeasti ja luotettavasti postin välityksellä. Yli 298 euron tilauksista et edes maksa toimitusmaksuja.

Kaikki *-merkityt linkit tässä jutussa vievät Musikhaus Thomannin verkkokauppaan. Hinnat ovat Suomen verkkokaupan hintoja 23.5.2017, ja ovat saattaneet muuttua tämän jutun julkaisemisen jälkeen.

Kun saat paketin käsiisi, tarvitset enää vain PC-tietokoneen Windowsilla tai Mac-tietokoneen OS X:llä, ja hieman aikaa laitteiden kytkemiseen ja ohjelmistojen asentamiseen.

UUTTA: Konesoiton asennus- ja käyttöönottoneuvonta Skypen välityksellä, vain 39 € (sis. alv) / 60 minuuttia. Ota yhteyttä Facebookissa, Twitterissä tai sähköpostitse osoitteella kone (at) konesoitto (piste) com ja sovi aika!

Äänitys- ja MIDI-paketti

Oman soiton tai laulun äänittämiseen tarvitset kunnon mikrofonin. Tietokoneen omalla mikrofonilla tehdyt äänitykset eivät vedä vertoja kunnon dynaamisella äänitysmikrofonilla tai vielä herkemmällä kondensaattorimikrofonilla tehtyihin. Näistä on olemassa myös suoraan tietokoneeseen kytkettäviä USB-liitäntäisiä versioita, mutta monipuolisin vaihtoehto on hankkia tietokoneen äänilaite, johon voi kytkeä useita erilaisia mikrofoneja.

Jatka artikkeliin Anna soiva lahja ylioppilaalle tai ammattiin valmistuvalle

Minipossun kohtalo

Tässä jutussa kerron vuonna 2006 komponenteista rakentamani mini-PC:n, lempinimeltään Minipossu, tarinan. Pohdiskelen mitä sille (tai sillä) voisi tehdä, ja pyydän Konesoiton lukijoilta mielipiteitä ja ideoita.

Hyvät lukijat, tässä on Minipossu.

Minipossu-etu

Se on PC-tietokone vuodelta 2006, rakennettu Shuttle XPC -minitietokonerunkoon täydentämällä prosessori, muistit, näytönohjain, kiintolevy, levykeasema, DVD-asema ja tietysti vielä äänikorttikin. Runko maksoi aikanaan noin 270 euroa. Useimmista lisävarusteista taitavat jo kuitit olla hukkuneet.

Minipossu sai lempinimensä pienestä koostaan ja mustasta väristään. Se on viimeinen PC-tietokone, jonka olen koskaan kasannut ja tulen kasaamaankaan. Sitä ennen käytin kymmenen vuoden kuluessa paljon aikaa ja hermoja erilaisten PC-tietokoneiden kasaamiseen Windows- ja Linux-käyttöön. Olen unohtanut ISA- ja PCI-väylistä, IRQ-konflikteista, IDE- ja SATA-väylistä, DIMM-moduuleista sekä BIOS-asetuksista enemmän kuin moni on koskaan tiennytkään (ja onnekkaita ovat olleet he).

Minipossu on palvellut uskollisesti tuhansia tunteja peli- ja musiikkikäytössä. Jälkikasvuni on pelannut sillä The Simsiä, SimCityä, Rollercoaster Tycoonia, Age of Empiresia, Hattrickiä ja paljon muuta aikana ennen Facebookia. Itse olen ottanut sillä ensimmäiset askeleet 2000-luvun tyyppisen tietokoneistetun musiikintekemisen maailmassa, ensin Buzz Machinesilla ja Cakewalk Home Studiolla, ja sitten Cubase VST:llä, Ableton Livella ja monella muulla.

Vuonna 2005 ostin ensimmäisen Mac-tietokoneeni (josta olen myös kirjoittanut retrojutun Konesoittoon), ja PC-koneet menettivät merkityksensä minulle lähes täysin. Minipossu siirtyi ansaittuun lepoon, josta olen sen aina silloin tällöin kaivellut esille ja ihmetellyt miten sillä on voinut tehdä mitään, ja mitä sillä kenties vielä voisi tehdä.

Jatka artikkeliin Minipossun kohtalo

Kotistudion kovat paketit 2015

Kovat, musiikkiteknologiaa sisältävät paketit ovat myös joulun toivelistalla. Tämä kannattaa muistaa kun valitsee sopivaa joululahjaa musiikista, äänittämisestä ja muustakin kotistudiopuuhastelusta kiinnostuneelle lähimmäiselle.

Kuten viime vuonnakin, Konesoitto on koonnut muutaman eri tarkoituksiin sopivan valikoiman, joilla saa toimivan äänitysratkaisun kotistudioon, ja jota voi kasvattaa sitä mukaa kun tarpeet lisääntyvät ja budjetti antaa myöten.

Postinjakelussa on tällä hetkellä (viikolla 48/2015) työtaistelujen takia viivästyksiä, joten ei tietenkään ole täyttä varmuutta siitä, että Musikhaus Thomannilta tilatut lähetykset ehtisivät jouluksi perille, mutta ainahan voi toivoa, kuten jouluun kuuluu.

Konesoiton vanhoille lukijoille on varmasti jo tuttua, että mainitut tuotteet saa Musikhaus Thomannin verkkokaupasta. Konesoitto on Thomannin linkkipartneri, eli jos ostat sieltä, se auttaa pitämään Konesoiton soimassa. Linkit Thomannin verkkokauppaan on alla merkitty yhdellä tähdellä. Applen ohjelmakauppaan vievät linkit puolestaan on merkitty kahdella tähdellä.

Paketti 1: Nopeasti äänittämisen alkuun (alle 200 €)

Jos haluat äänittää omaa soittoasi ja lauluasi tietokoneella, et välttämättä aluksi tarvitse kuin USB-mikrofonin ja hyvät kuulokkeet. Läppäreissä on usein oma mikrofoni ja kaiuttimet, mutta ne eivät riitä vakavampaan musiikkikäyttöön. USB-mikrofonit toimivat sekä Mac- että Windows-tietokoneissa, eivätkä Macissä vaadi edes mitään erillisiä ajureita.

USB-mikrofoneja on markkinoilla vaikka kuinka paljon, mutta edullisista paras on Blue Snowball, joka on myös testattu ja hyväksi havaittu Konesoitossa. Se ei enää kuulu Musikhaus Thomannin valikoimaan, mutta uudempaa Snowball ICE -mallia saa esimerkiksi Verkkokauppa.comista. Thomannin valikoimassa vastaava edullinen USB-mikrofonimalli voisi olla esimerkiksi Samson C03U.

Jos on ajatuksissa äänitellä enemmänkin, voi olla edessä erillisen äänilaitteen sekä yhden tai useamman erillismikrofonin hankinta, mutta kalliimpi (ja laadukkaampi) USB-mikrofoni, kuten Blue Yeti Studio* tai Audio-Technica AT2020USB+* voi myös ajaa asian kun äänitteiltä vaaditaan parempaa laatua.

Voit lukea paljon lisää kotistudioon soveltuvista äänitysmikrofoneista Konesoiton kaikkien aikojen suosituimmasta jutusta Millainen mikrofoni kotistudioon?.

Jatka artikkeliin Kotistudion kovat paketit 2015

Konesoitto kesän kynnyksellä

Konesoitto on ollut lähes koko alkuvuoden 2015 melko alhaisella volyymilla. Syynä on kirjoittajan vuoden alussa alkanut ns. oikea päivätyö, joka yhdessä sekalaisten sovelluskehityksellisten yrittämishommien kanssa on pitänyt huolen siitä, että aikaa ei juurikaan ole jäänyt musisoimiselle, saati siitä kirjoittamiselle.

Listalla on silti paljon mielenkiintoista konesoittoasiaa, joista sopisi toivoa syntyvän muutamia juttuja myöhemmin tänä vuonna. Kirjailen niitä tähän ylös lyhyesti, jotta niistä jäisi jonkinlainen muistijälki. Lisäilen linkkejä myöhemmin, koska kokeilen uhkarohkeasti blogipostausta junasta 3G-verkon varassa. (Jälkihuomautus: kokeilin; ei onnistunut; ei ollut tällä kertaa verkkoyhteyden vika; pitkä juttu.)

Alkuvuodesta 2015 ilmestyi Logic Pro X versio 10.1, jossa on aivan huikeasti uusia ominaisuuksia, sekä parannuksia entisiin. Vuoden vaihteessa Apple tarkisti Mac App Storen hintoja ylöspäin Yhdysvaltain dollarin kurssikehityksen takia, joten myös Logicin hinta pomppasi pari kymppiä, 199 euroon. Se on silti edelleen hinta-laatusuhteeltaan toiseksi paras musiikkiohjelma Macin käyttäjille. Se paras on tietenkin GarageBand.

Toukokuussa ilmestyi IK Multimedialta Amplituben iOS-versio 4, jonka uusia ominaisuuksia en ole vielä ehtinyt kartoittaa yhtään. Samassa kuussa saatiin myös Korg iM1, legendaarisen 1980-luvun lopun työasemasyntesoijan iPad-versio.

Aiemmin keväällä on nähty uutta iPad-herkkua myös Arturialta sekä Moogin uusi Animoog-versio, ja Korgilta lisäksi päivityksiä Gadget– ja Module-ohjelmiin iPadille.

Ääni on vihdoin saatu kulkemaan digitaalisesti iOS-Mac-välillä käyttäen Lightning-kaapelia tai sitä vanhempaa 30-nastaista. Kevään aikana on tullut parikin ratkaisua, Music IO sekä audiomux/midimux. Edellistä kokeilin jo pikaisesti, ja kirjaan siitä vaikutelmia myöhemmin.

Native Instruments on hemmotellut Mac- ja Windows-käyttäjiä uusilla Maschine-ohjelman päivityksillä, ja Steinberg on saanut pihalle edullisen uuden Cubase Elements 8 -version.

Tässä ei varmasti ollut kaikki merkittävä musiikkiohjelmistoasia alkuvuodelta, mutta kaikki mitä tuli nyt ulkomuistista mieleen. Vettä on kertynyt padon taakse runsaasti, joten jospa tällainen pikainen juoksutus, madaltamalla hieman julkaisukynnystä, auttaisi pääsemään ajan tasalle.

Kuten aina, juttuaiheita voi ehdotella sähköpostilla osoitteella kone (at) konesoitto (piste) com, Twitterissä @konesoitto tai Facebookin Konesoitto-sivulla.

Onnea valmistuneille, ja mahtavaa musiikillista kesää aivan kaikille!