Konesoiton kovat paketit 2017

Marraskuu on loppumassa, ja pian alkavat olla viimeiset hetket laittaa tilausta menemään, jos haluaa itseään tai lähimmäistään lahjoa musiikillisilla laitteilla.

Konesoitto on muutamana aikaisempana vuonna kerännyt muutamia sopivia paketteja eri tasoisille kotistudiota ja äänityshommia suunnitteleville, erityisesti aivan aloittelijoille. Viime vuosi jäi väliin, mutta nyt tuli taas semmoinen tunne, että voisi antaa suosituksia.

Äänittämisen alkuun pääsee itse asiassa yllättävän pienellä alkusijoituksella. Hinnaltaan edulliset, mutta silti laadukkaat mikrofonit ja muut äänilaitteet riittävät kotistudiokäyttöön pitkäksi aikaa, ja äänitysten laadusta ei tarvitse tinkiä. Laitteistoa voi aina täydennellä myöhemmin, jos tuntuu siltä, mutta hyvien äänitysten tekemisessä materiaali ja mikrofonin sijoitus ratkaisevat enemmän kuin kalliit laitteet.

Olen kerännyt tähän muutamia kokonaisuuksia paketeiksi, jotka on helppo hankkia joko itselle tai lahjaksi toiselle. (Ensimmäinen paketti on valmis, muita täydennetään pian ajan salliessa.)

Erittäin halpa äänittämisen aloituspaketti

Keräsin äänittämisen aloittamista varten mahdollisimman halvan, mutta laadusta tinkimättömän paketin.

Tietokoneen äänilaite: Steinberg UR12 – 89 €

Kondensaattorimikrofoni: AKG P120 – 79 €

Mikrofonikaapeli: Cordial CCM 2,5 FM – 8,40 €

Poppisuoja (* valinnainen): K&M 23956 Popkiller – 20,90 €

Mikrofoniteline: Millenium MS-2005 – 9,90 €

Studiokuulokkeet: Audio-Technica ATH-30X – 69 €

Yhteensä: 255,30 € (* 276,20 €)

Linkit vievät Musikhaus Thomannin verkkokauppaan, jossa on ilmainen postitus yli 199 € tilauksille. Hinnat on tarkistettu 30.11.2017, ja ne saattavat muuttua. Konesoitto saa pienen välityspalkkion ostoksista, mutta suositukset ovat silti itsenäisiä, ja perustuvat omiin käyttökokemuksiin samoista tai vastaavista laitteista.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Miksi äänilaite ja mikrofoni erillisinä, eikä USB-mikrofonia, joka kytkeytyisi suoraan tietokoneeseen?

V: Koska äänilaitteeseen saa kiinni useamman laitteen. Esimerkiksi UR12:ssa on liitäntä sekä mikrofonille että sähkökitaralle tai -bassolle. Lisäksi äänilaitteeseen voi kytkeä äänitarkkailua varten kuulokkeet tai erilliset studiomonitorit. Monissa äänilaitteissa on myös perinteiset MIDI-liitännät ulkoisia syntesoijia varten. Mikäli nämä ominaisuudet ovat tarpeen, äänilaitteella saa paremmin vastinetta rahalle. Lisäksi mikrofonin voi vaihtaa parempaan vaihtamatta äänilaitetta.

K: Millä ohjelmalla äänitän?

V: Yleensä äänilaitteen mukana saa jonkin DAW-ohjelman (Digital Audio Workstation). Esimerkiksi Steinberg UR12 -pakettiin kuuluu lisenssi Steinbergin omalle Cubase AI -ohjelmistolle, joka riittää mainiosti äänittämiseen, ja jota voi myös laajentaa virtuaali-instrumenttien myötä. Cubasesta on sekä PC- että Mac-versio. Macin käyttäjät voivat myös käyttää Applen omaa ilmaista GarageBand-ohjelmaa, jonka käyttöön opastaa myös suomenkielinen e-kirja Konesoiton GarageBand-opas.

 

 

Suuri kiintolevyntyhjennys 2017

Pitkällisen kypsyttelyn jälkeen olen päättänyt, että poistan pääasiallisen studiokoneeni kiintolevyltä kaikki muut musiikkiohjelmat paitsi sen-jonka-nimi-kerrotaan-myöhemmin. Olen tullut tietokoneistetun musiikintekemisen saralla siihen pisteeseen, jossa suunnilleen kaikki mahdollinen on nähty ja kokeiltu, ja loput voi päätellä siitä.

Aion noudattaa viisasta neuvoa, jonka mukaan kannattaa keskittyä yhteen ohjelmaan kunnolla, ja opetella sen ominaisuudet niin että osaa käyttää niitä vaikka silmät kiinni. Yksikin nykyaikainen musiikkiohjelma on jo niin laaja ja monimutkainen työkalu, että sen hyödyntäminen kunnolla vaatii opettelua. Jos yrittää ottaa haltuun samanaikaisesti useita, siihen menee enemmän aikaa kuin ainakaan minulla on käytettävissä, ja se aika on myös pois varsinaiselta musiikin tekemiseltä. Tarkoituksena on siis keskittää omat voimat yhden musiikkiohjelman käyttöön, ja saada siten lisää aivokapasiteettia ja aikaa kappaleiden työstämiseen ja valmiiksi saamiseen.

Yhtenä – eikä edes kovin vähäisenä – syynä on se, että iMac-tietokoneeni 500 gigatavun kiintolevy on jatkuvasti aivan täynnä, eli vapaata levytilaa on yleensä 2–4 gigatavua, ja se aiheuttaa monenlaista harmia. Tarvitsen lisää levytilaa esimerkiksi macOS- ja iOS-ohjelmien tekemiseen tarvittavia työkaluja varten, ja lisäksi haluan piakkoin päivittää käyttöjärjestelmän macOS High Sierraksi. Kone on muutoin ihan tikissä, vaikka onkin Late 2009 -mallia, koska olen päivittänyt sen muistin 12 gigatavuun, ja prosessori on 3,06 GHz Intel Core 2 Duo.

Koko suuri kiintolevyntyhjennysoperaatio on siis osa kolmivaiheista suunnitelmaa:

  1. Poista kiintolevyltä muut musiikkiohjelmat paitsi se-jonka-nimi-kerrotaan-myöhemmin.
  2. Opettele käyttämään kohdassa 1 mainittua musiikkiohjelmaa hyvin ja perusteellisesti.
  3. Tee enemmän musiikkia.

”…se yksi heitä hallitsee”

Sen yhden ja ainoan musiikkiohjelman eli DAW:in valitseminen ei suinkaan ole ihan mitätön tehtävä. Sen 13 vuoden aikana minkä olen aktiivisesti harrastanut tietokoneistetua musiikintekemistä olen käyttänyt lähinnä Cubase-, Live-, Logic- ja GarageBand-ohjelmia, mutta kokeillut myös Reasonia. Näiden perussovellusten lisäksi olen myös haalinut erilaisia liitännäisiä, virtuaali-instrumentteja ja -efektejä, kuten Native Instrumentsin KOMPLETE ja MASCHINE, IK Multimedian Amplitube ja T-RackS, Arturia V Collection sekä muuta sekalaista seurakuntaa.

Jotta voisi luopua myös kaikista liitännäisistä, sen yhden DAW:in on oltava niin kattava, että sillä voi hoitaa kaikki tarvittavat toiminnot: äänityksen, syntesoijien käytön (sekä virtuaalisten että perinteisten), efektoinnin, miksaamisen ja jopa masteroinnin. Muutamat DAW:it pystyvät siihen, versiosta riippuen auttavasti tai erittäin hyvin. Esimerkiksi monien äänilaitteiden mukana saa Cubase AI -ohjelmiston, jolla sujuu suunnilleen kaikki. Toisten laitteiden kylkiäisenä taas tulee Ableton Live Lite, jonka rajatulla raitamäärällä ja ominaisuusvalikoimalla voi olla hankala hoitaa koko paketti.

Maailmassa on varmasti hyviäkin Windows -PC:itä, mutta olen melkoisen vannoutunut Mac-käyttäjä, enkä siksi aio investoida sellaiseen PC-tietokoneeseen, joka olisi tarpeeksi hyvä musiikkikäyttöön. Toki esimerkiksi Cubasesta ja Livestä on sekä macOS- että Windows-versiot, joten Mac tai PC olisivat jossain määrin yhdenvertaiset, mutta olen tottunut macOS-käyttöjärjestelmään, eikä Windows 10 sen asemesta houkuttele lainkaan.

Mac-käyttäjälle ei oikeastaan ole muuta loogista [sic] vaihtoehtoa kuin Applen oma Logic Pro, jossa on kaikki mitä musiikintekijä tarvitsee. Se on vuoden 2013 julkaistun Logic Pro X -version myötä kehittynyt aina vain paremmaksi vaihtoehdoksi Mac-käyttäjille. Lisäksi sen hinta-laatusuhde on edelleen pistämätön, koska monet liitännäisetkin maksavat saman verran tai enemmän kuin Logic maksaa Mac App Storessa, eivätkä silti välttämättä ole sen parempia kuin Logicin mukana tulevat.

Toki Logicissa on vieläkin paljon päivitettävää: monet sen vanhoista virtuaali-instrumenteista on varustettu niin hankalilla käyttöliittymillä, että niihin ei mielellään koskisi lainkaan, ellei niistä tulisi ulos niin mainioita soundeja. Toisaalta taas versiossa 10.2 valikoimaan on lisätty Alchemy-syntesoija, ja monien efektien käyttöliittymä on päivitetty moderniksi.

Pienistä puutteistaan ja muinaisjäänteistään huolimatta Logic on musiikkiohjelma, josta useimmat sen käyttäjät onnistuvat raapaisemaan vain pintaa. Haluan tämän operaation myötä päästä pintaa syvemmälle.

Näyttää pahalta, tuntuu hyvältä

Kaikkien musiikkiohjelmien poistaminen kiintolevyltä on melkoinen operaatio. Ne ovat asennelleet itseään ympäri kiintolevyä, ja oikeiden tiedostojen löytäminen voi olla hankalaa. Toki tarvitaan myös hieman tavallista enemmän tietämystä Mac-tietokoneen levysisällön järjestyksestä, jotta löytää myös ne tiedostot, jotka jäävät jäljelle jos pelkästään vetää ohjelmatiedoston roskakoriin.

Sitä mukaa kun tyhjennysoperaatio etenee, kirjailen tähän mitä tiedostoja minkäkin ohjelman osalta piti poistella, joko listaamalla niitä erikseen tai linkittämällä valmistajan tukiartikkeliin.

Kun kokee, että jokin on muuttunut turhaksi, tai sitä ei enää tarvitse, tuntuu melkoisen hyvältä hankkiutua siitä eroon. Tämä poistelu on siis eräänlaista konmaria tietokoneelle; ehkä muistan ennen poistamista jopa kiittää sovelluksia siitä ilosta, jota ne ovat minulle tuottaneet (joissain tapauksissa tietenkään ne eivät ole tuottaneet muuta kuin vaivaa, jos ovat jääneet käyttämättä, ja mielen taustalla on koko ajan ollut ajatus, että sitä-ja-sitä pitäisi käyttää).

Nyt lähtee: Amplitube 4

IK Multimedian kitaravahvistimien ja efektipedaalien mallinnusohjelma Amplitube on mahtava. Uskon silti, että tulen toimeen Logic Pro X:n omalla Amp Designerilla, vaikka sen mallinnukset eivät olekaan ”virallisia”. Bassovahvistimien mallinnukseen uskoisin myös Logicin Bass Amp Designerin riittävän, eli IK Multimedian Ampeg SVX -lisäosa lähtee myös samalla.

Amplitubella on oma poisto-ohjelma, joka tulee asennuspaketin mukana. Sen asennuspaketin olen tietenkin asennuksen jälkeen poistanut, joten jouduin lataamaan sen uudelleen IK Multimedian nettisivuilta. Tätä varten olen tietenkin tehnyt oman IK Multimedia -tunnuksen, jolla pääsen kirjautumaan omaan ”User Areaani”. Sieltä pääsin lataamaan Amplituben lähes 400 megatavun kokoisen asennuspaketin.

Hupsista. Poisto-ohjelmaa ei voi käynnistää, koska Amplitube-ohjelmaa ja siihen liittyviä apuohjelmia ei ole allekirjoitettu digitaalisella varmenteella. IK Multimedia ei jakele ohjelmiaan Mac App Storen kautta, joten varmennetta ei tarvita, mutta macOS:n Gatekeeper on silti hereillä. Tästä selvitään osoittamalla poisto-ohjelmaa oikealla hiiren painikkeella ja valitsemalla kontekstivalikosta Open (suomenkielisessä Avaa), ja sitten vielä vahvistamalla.

Asennusohjelmalla on omat varmistelun tarpeensa:

Onhan tässä ollut aikaa harkita, joten Yes, continue. Vielä silti joutuu antamaan ylläpitäjän salasanan.

Nyt lähtee: T-RackS Custom Shop

IK Multimedian T-RackS on kokoelma efektilaitteita, kuten kompressoreita, kaikuja ja ekvalisaattoreita, joista monet jäljittelevät kuuluisia studiolaitteita. Logicissa on puolen tusinaa kompressoria, jotka on myös mallinnettu osin samojen klassikkolaitteiden mukaan. Nyt en pääse vertailemaan niitä keskenään, mutta en usko, että kovin monia korvin kuultavia eroja edes on.

Myös T-RackS:in ja siihen liittyvän Custom Shopin poistaminen vaatii erillisen poisto-ohjelman, joka löytyy asennuspaketista, eli jälleen 250 megatavun lataus IK Multimedian nettisivuilta, ja muutenkin sama show kuin Amplituben kanssa. Itse asiassa Amplituben ja T-RackSin Custom Shop on ihan sama ohjelma.

T-RackSin poisto-ohjelma ei ollut kovin tehokas, vaan jätti jälkeensä monenlaista:

  • /Library/Audio/Plug-ins/Components-kansioon jäi vielä Audio Unit -liitännäisiä
  • /Library/Audio/Plug-Ins/VST-kansioon vastaavasti VST-liitännäisiä
  • /Library/Application Support/T-RackS-kansioon jäi .vpa-päätteisiä tiedostoja
  • /Library/Preferences-kansioon jäi nippu com.ikmultimedia.*.plist-tiedostoja (pieniä ja harmittomia)

Poistin nämä käsin, koska muuten Audio Unit -liitännäiset löytyvät edelleen Logic Pro X:n valikoista. Lisäksi koneeseen jäi kuitenkin vielä itse Custom Shop sekä IK Multimedia Authorization Manager -ohjelma, mutta hoitelen ne myöhemmin (niiden levytilan tarve oli vähäinen).

Nyt lähtee: Native Instruments KOMPLETE 11

Native Instrumentsin KOMPLETE 11 on hillittömän laaja kokoelma virtuaali-instrumentteja ja soundikirjastoja (ja KOMPLETE 11 ULTIMATE on vielä laajempi). Olen jossain KOMPLETE 8:n tienoilla saanut edullisen crossgrade-päivityksen, ja siitä lähtien hankkinut päivityksiä, vaikka jo version 11 kohdalla tuli ajatuksia lopettaa koko touhu. Niin vain kävi, että Reaktor 6:n takia sitten kuitenkin vielä päivitin.

Monet KOMPLETE-kokoelman virtuaali-instrumenteista eivät ole saaneet isoja päivityksiä vuosikausiin, ja Native Instruments on keskittynyt tekemään uusia Reaktoriin pohjautuvia syntesoijia ja efektejä. Ehkä yksi tärkeimmistä KOMPLETEn osista on edelleen KONTAKT-sampleri, jolle on ehkä eniten samplekirjastoja maailmassa.

Tarkastelemalla /Applications/Native Instruments-kansion sisältöä selvisi, että sen alta poistetaan tässä tapauksessa seuraavat kansiot:

Absynth 5, Battery 4, Controller Editor, Driver, FM8, Guitar Rig 5, Komplete Kontrol, Kontakt 5, Massive, Reaktor 6, Replika, Service Center, Solid Bus Comp FX, Solid Dynamics FX, Solid EQ FX, Supercharger, Transient Master FX

Lisäksi poistetaan /Library/Preferences-kansiosta kunkin tuotteen .plist-tiedostot.

Native Instrumentsin oma poisto-ohje Mac-tietokoneille selittää mitä tiedostoja pitäisi poistaa mistäkin kansioista. Peruslista kertoo ainoastaan itse ohjelmien ja niiden asetusten poistamisesta. Lisäksi pitää vielä tietää millaisia soundikirjastoja on asennettuna, ja tämä riippuu alkuperäisen asennuksen yhteydessä tehdyistä valinnoista.

Jos KOMPLETE on asennettu kaikille tietokoneen käyttäjille, soundikirjastot löytyvät Shared-käyttäjän kotihakemistosta, eli /Users/Shared. Sen alta löytyvät seuraavat poistettavat kansiot, yhteiskooltaan yli 49 gigatavua:

Battery 4 Factory Library, Drum Lab Library, Form, Kontakt Factory Library, Kontour, Monark, NI Resources, Polyplex, Reaktor Blocks, Reaktor Blocks Wired, Reaktor Factory Library, Reaktor Prism, Reaktor Spark R2, Reflektor, Retro Machines Mk2 Library, Rounds, The Finger R2, Traktors 12

Siellä olisi muutakin, jos olisin asentanut koko KOMPLETE 11:n, mutta levytilasta oli pulaa. Jos joskus vielä sattuisin asentamaan KOMPLETE:n, yrittäisin tehdä sen niin, että kaikki materiaali menisi tuon Shared-käyttäjän sijasta pelkästään omaan kotihakemistooni.

Liitännäiset asennetaan macOS:ssa kansioon /Library/Audio/Plug-ins-kansion alikansioihin: Audio Unit -liitännäiset menevät Components-kansioon .component-päätteisinä, ja Steinbergin VST-liitännäiset menevät VST- tai VST3-kansioon .vst- ja .vst3-päätteisinä. Native Instrumentsin liitännäiset pitää poistella näistä kansioista käsipelillä. En ollut edes asentanut Pro Tools -versioita liitännäisistä, koska en käytä Pro Toolsia.

Nyt lähtee: MASCHINE 2

Minulla on ensimmäisen sukupolven MASCHINE-kontrolleri, ja vaikka uusin MASCHINE Mk3 on juuri ilmestynyt, niin Native Instruments on pitänyt todella hyvää huolta siitä, että myös vanhemmilla kontrollereilla voi käyttää MASCHINE-ohjelmaa.

MASCHINE lähtee kuten KOMPLETEkin, eli poistamalla oikeat tiedostot suunnilleen samoista paikoista, sekä myös Shared-käyttäjän alta Maschine 2 Library -kansion.

Tässä vaiheessa voi poistaa myös NI:n päivitysohjelmat, eli vanhemman Service Centerin sekä uudemman Native Accessin, sekä niihin liittyvät asetustiedostot.

Voin myydä MASCHINE MK1 -kontrollerini jos hinnasta päästään sopuun.

Samoin tein poistin myös iBooks-kirjastosta kaikki KOMPLETE- ja MASCHINE-ohjelmistoihin liittyvät PDF-tiedostot.

Nyt lähtee: Cubase Artist 9

Minulle on kertynyt erilaisten musiikkilaitteiden myötä muutamakin Cubase AI -lisenssi, joista yhden olen päivittänyt Cubase Elements -versioon. Noissa AI-lisensseissä on se hyvä puoli, että ne yleensä voi päivittää aina seuraavaan isoon versioon. Nykyisin aina kun Steinberg julkaisee Cubasesta uuden ison version, AI-, Elements-, Artist- ja Studio-versiot julkaistaan samanaikaisesti.

Aiemmin syksyllä tulin mainoksen uhrina päivittäneeksi Cubase Elements 9 -versioni laajempaan Artist-versioon. Siinä on kaiken muun hyvän lisäksi mukana Retrologue-syntesoija, joka on eräänlainen Moog-klooni. En kuitenkaan ole ehtinyt perehtyä siihen tai muutenkaan Artist-versioon, joten päivityksen hinta taisi olla hukkaan heitettyä rahaa. Suosittelen kaikille tarkempaa harkintaa.

Steinbergilla on myös oma poisto-ohje, jota noudattamalla sain juurittua Cubase Artist 9:n ja siihen liittyvät Halion Sonic SE:n ja Groove Agent SE:n soundikirjastot pois levyltä. Poistin myös kaikki Cubase-käsikirjat iBooks-kirjastostani.

Väliaikatiedote: levytilaa vapaana tässä vaiheessa jo 74 gigatavua.

Nyt lähtee: Arturia V Collection 5

Muutamia vuosia sitten ranskalainen Arturia laittoi pystyyn kampanjan, jossa sai firman Moog-syntesoijaa mallintavan liitännäisen ilmaiseksi, kunhan rekisteröityi My Arturia -sivustolle. Kampanja oli niin suosittu, että serverit sulivat, mutta pääsin sitten itsekin viimein rekisteröitymään. Siitä olikin hyötyä, koska vuoden päästä sain sähköpostilla tarjouksen Arturia V Collection 4:stä hintaan 99 euroa. Kyseessä on siis kokoelma legendaaristen syntesoijien mallinnuksia, joita pidetään suunnilleen parhaina lajissaan.

Myöhemmin tuli vielä toinenkin tarjous uudempaan V Collection 5 -versioon, ja minähän päivitin kuuliaisesti. Jossain vaiheessa tulin hankkineeksi myös Arturian MiniLab mkII -kontrollerikoskettimiston, jolla V Collectionin syntesoijien ohjaamisen pitäisi käydä kuin tanssi. En vain ole ehtinyt perehtyä Roland Jupiter-8:n, Oberheim Matrix-12:n, Moog Minin ja Modularin tai Prophet V/VS:n ja monien muiden saloihin.

Olen kyllä miettinyt mikä noista klassikoista olisi semmoinen mihin kannattaisi todella syventyä, mutta minulla ei koskaan ole ollut mitään noista legendaarisista syntesoijista, enkä näin ollen tiedä mitä näistä mallinnuksista voisi todella saada irti. Jos olisin vaikka Duran Duranin Nick Rhodes, ja rakentanut urani Jupiter-8:n varaan, tietäisin mitä etsiä Arturian mallinnuksesta.

Arturian omien poisto-ohjeiden avulla lähtivät V Collectionin liitännäiset sekä päivityksistä huolehtiva Arturia Software Center:

  • Library/Arturia/<instrument>
  • /Library/Audio/Plug-Ins/VST/<instrument>.vst
  • /Library/Audio/Plug-Ins/VST3/<instrument>.vst3
  • /Library/Audio/Plug-Ins/Components/<instrument>.component
  • /Library/Application Support/Avid/Audio/plugins/Arturia/*.aaxplugin
  • /Application/Arturia/<instrument>.app

missä <instrument> on Prophet V3, Jup-8 V3 jne.

Myös MiniLabin apuohjelma MIDI Control Center sekä sivusta kyytiin tarttunut MiniFilter saivat nyt mennä, kuten myös iBooks-kirjastoon keräämäni V Collection -liitännäisten manuaalit PDF-muodossa.

Saatan harkita V Collectionin ja MiniLabin myymistä halukkaille. Lisenssin siirtoa en ole vielä selvitellyt.

Nyt lähtee: LinPlug Alpha, CrX4, Octopus

Pitkän linjan indie-plugarien tekijä LinPlug päätti aiemmin tänä vuonna (2017) lopettaa kehittämisen. Kysyin firman perustajalta, josko olisi kiinnostusta portata liitännäiset uuteen Audio Unit v3 -formaattiin yhteistyönä, mutta vastaus oli kohtelias ”ei kiinnosta”. Koska LinPlugin liitännäisiin ei ole tulossa enää päivityksiä, ne saattavat lakata pikku hiljaa toimimasta uudemmilla macOS-versioilla.

Olen käyttänyt varsinkin LinPlug Alphaa aiemmin monessa kappaleessa, mutta uskoisin, että jokin Logic Pro X:n syntesoijista pystyy samaan. CrX4:n eli entisen CronoXin kanssa voi joutua hakemaan jo Alchemystä. LinPlug Octopus taas on FM-syntesoija, ja nimensäkin mukaisesti jonkinlainen vastine Native Instrumentsin FM8:lle, mutta se on jäänyt minulle oudommaksi. RM V -rumpusyntesoijaa ei tällä koneella ollutkaan asennettuna, mutta sen laaja kirjasto vetää vertoja Logicin Ultrabeatille.

LinPlugin liitännäisten poistaminen kiintolevyltä on yhden aikakauden loppu, ja tuntuu jopa hieman haikealtakin. Silti, sieltä ne vain lähtevät yksitellen, /Library/Audio/Plug-ins-kansioiden alta. Soundikirjastot löytyivät kansiosta /Library/Application Support/LinPlug, kuten pitikin. Kiitos Peter ja kumppanit, oli hauskaa.

Välihuomautus: myös /Library/Application Support/Dididesign/Plug-ins-kansiosta saattaa löytyä .dpm-päätteisiä liitännäistiedostoja. Nämä ovat vanhemman Pro Tools -version TDM/RTAS-liitännäisiä, eivät uudempia AAX-mallisia.

Nyt lähtee: iZotope

Yhdysvaltalainen iZotope tekee hyviä ja arvostettuja virtuaali-instrumentteja ja -efektejä, mutta ne ovat jääneet itselle hieman vieraaksi. Olen hankkinut tarjouksista pikkurahalla tai ilmaiseksi Trash 2:n, IRIS 2:n ja DDLY Dynamic Delayn.

Luotan siihen, että Logic Pro X:n Bitcrusher, Clip Distortion, Distortion ja Distortion II, Overdrive ja Phase Distortion tekevät yhdessä osimoilleen sen minkä Trash 2:kin. IRIS taas on todella mielenkiintoinen syntesoija, mutta Alchemyssä on hyvin samantapaisia ominaisuuksia. Logicin monet viive-efektit pärjännevät myös DDLY:lle.

Kansiosta /Library/Application Support/iZotope löytyi huomaavaisesti poistajat kaikille edellä mainituille ohjelmille, mutta eivätpä ne kaikkia tiedostoja onnistuneet juurimaan pois, eli poistelin loput käsipelillä.

Nyt lähtee: Audio Damage

Kiintolevyltä löytyi myös pari vanhaa Audio Damagen liitännäistä: PulseModulator vuodelta 2006 (varmaan tullut Computer Music -lehden mukana) ja Dubstation 1.5 vuodelta 2008. En ole tainnut edes kokeilla toimivatko ne vielä nyky-DAW:ien kanssa, enkä kokeile nytkään. Dubstationin olen hankkinut joskus aikanaan siksi, että halusin Ableton Liveen samantapaisen viiveen kuin Logicin Tape Delay.

Audio Damage on viime aikoina julkaissut tiheään tahtiin iPad-virtuaali-instrumentteja, ja taitavat nuokin olla jo portattu iOS:lle. Toivottavasti sieltä löytyy hyvä markkinarako, jollainen ei LinPlugia enää kiinnostanut.

Väliaikatiedote: Tässä vaiheessa vapaata kiintolevytilaa on 85 gigatavua. Taidan laittaa Xcode 9.0.1 -päivityksen latautumaan, nyt kun se on taas mahdollista.

Nyt lähtee: FabFilter One

Olen joskus ostanut FabFilter One -syntesoijan viidellä eurolla jostain valmistajan tarjouksesta. En ole sitä juuri käyttänyt; yhden oskillaattorin analogisyntesoijia on tarpeeksi, joskin FabFilter Onen äänenlaatu on parhaimmasta päästä. Kiintolevyllä oleva versio oli näemmä vuodelta 2010.

Nyt lähtee: D16 Group Syntorus ja Frontier

Focusrite-äänilaitteen omistajana altistun välillä kuukauden liitännäinen -tyyppisille tarjouksille, joissa saa joko ilmaiseksi tai edullisesti kamaa jota et ehkä tarvitse. Näin kävi minulle aiemmin tänä vuonna: D16 Groupin Syntorus eli ”double path analogue chorus” tarttui levylle ilman eri korvausta. Luotan siihen, että Logicin omat Chorus- ja Ensemble-efektit ajavat asian. En edes tiedä mitä lisäarvoa Syntorus tarjoaisi, koska olen laiska ja kiireinen.

Jostain on kiintolevylle päätynyt myös D16 Groupin Frontier, adaptiivinen rajoitin. Ehkäpä Logicin oma Adaptive Limiter -efekti ajaa asian, joten myös Frontier lähti.

Nyt lähtee: AAS Ultra Analog VA-2

Ableton Live Suiteen kuuluva Analog-syntesoija on itse asiassa uudelleen paketoitu AAS:n Ultra Analog. Omasta mielestäni Analogin valmiit soundit ovat aina olleet jotenkin pettymys, ja halusin selvittää olisiko alkuperäinen esikuva jotenkin parempi, kun halvalla sain.

Ableton Analogin ja AAS Ultra Analogin suurin ero on siinä, että jälkimmäisessä on sisäänrakennetut efektit, kun taas Abletonin versio luottaa Liven efekteihin ja niiden yhdistelemiseen laiteräkeillä. En ole saanut tehtyä kunnon vertailua näiden mahdollisista eroista, koska olen laiska ja kiireinen.

Nyt lähtee: KORG Gadget for Mac

KORG on viimeisten viiden vuoden aikana julkaissut erittäin kovan sarjan iOS-musiikkisovelluksia, lähinnä firman vanhojen klassikkosyntesoijien lämmittelyjä (mukana kaikki alkuperäiset soundikortit, mutta jonkin verran modernisoitu käyttöliittymä). Jokunen vuosi sitten ilmestyi myös KORG Gadget, joka on oikeastaan kokonainen DAW-ohjelma iPadissä (ja iPhonessakin, mutta siinä on kyllä liian pieni näyttö). Siihen sisältyy kolmisenkymmentä syntesoijaa, joista yksikään ei ole mikään über-syna, mutta ihan toimivia yhtä kaikki. Lisäksi KORG:in omat klassikot, eli iM1 ja iWAVESTATION sekä ODYSSEi toimivat Gadgetissa, jos ne on ostanut aiemmin erikseen.

Tämän vuoden (2017) alkupuolella KORG sitten julkaisi pitkähkön heruttelun jälkeen Gadgetin Mac-version, joka hyödyntää Macin isompaa ruutua laittamalla neljä aluetta vierekkäin ja alekkain. Mukana on samat gadgetit kuin iOS-versiossakin, mutta sekä VST- että Audio Unit -tyyppisinä. Niitä voi lisäksi käyttää missä tahansa VST- tai AU-kykyisessä DAW:issa. Gadgetissä itsessään ei sitten voikaan käyttää muita VST- tai AU-liitännäisiä kuin sen omia, ja sille en keksi mitään teknistä syytä, mutta tokihan KORG välttää tällä sen, että hukkuisi tukipyyntöihin yrittäessään isännöidä maailman tuhatta sekalaista plugaria.

Menin sitten ostamaan Gadgetin Mac-version keväisestä julkistustarjouksesta, vaikka olisi ehkä pitänyt passata. KORG markkinoi Gadgetiä ”toisena DAW:ina”, ja kun tässä nyt itsellä on tarkoituksena päästä yhteen, niin Gadgetin hyötyarvo on hieman kyseenalainen. Lisäksi 30 VST/AU-liitännäisessä on hieman opettelemista.

Aiheesta ”kannattaako Gadgetin Mac-versio hankkia” käytiin kesällä hyvää keskustelua Gearslutz-sivustolla, mutta sitä en aikanaan lukenut. Nyt Gadget on täysihintainen, ja se varmasti vaikuttaisi ostopäätökseen.

Erillistä poisto-ohjelmaa tai edes poisto-ohjetta ei Gadgetille ole, mutta sehän poistui vetämällä roskikseen nämä:

  • /Applications/Gadget.app
  • Kansio /Users/(käyttäjänimi/Music/Korg Gadget
  • /Library/Audio/Plug-ins/Components/(nimi).component
  • /Library/Audio/Plug-ins/VSTs/(nimi).vst

missä (nimi) on AbuDhabi, Alexandria, Amsterdam, Berlin, Bilbao, Brussels, Chiangmai, Chicago, Darwin, Dublin, Firenze, Gladstone, Glasgow, Helsinki, Kamata, Kiev, Kingston, Lexington, London, Madrid, Marseille, Miami, Milpitas, Montreal, Phoenix, Recife, Rosario, Salzburg, Tokyo, Wolfsburg tai Zurich.

Kaikkien gadget-tiedostojen koko on 33 kilotavua, joten varsinaiset soundimoottorit ovat jossain muualla – nimittäin itse Gadget.app-sovelluspaketissa (eli ”bundlessa”). Ja sieltä muuten löytyy myös iPolysix, joka ei ole vielä käytettävissä gadgettina, mutta eiköhän se sieltä jossain päivityksessä tule.

…to be continued.

Logic Pro X sinunkin Maciisi

Osta Logic Pro X Mac App Storesta

Tässä Konesoiton Logic Pro X -jutut uusimmasta vanhempaan:

V6: Äänilaitteeksi Focusrite Saffire Pro 24 DSP

Konesoiton V6-sarja eli Vääntöä Vähintään Viisi Vuotta Vanhoilla Vehkeillä jatkuu. Tällä kertaa kerron hieman vanhan iMacin kanssa toimivasta äänilaitteesta.

Komeasti nimetty Focusrite Saffire PRO 24 DSP on brittiläisen valmistajansa nyttemmin jo mallistosta poistunut hyväsointinen äänilaite, jossa on FireWire-liitäntä. Lähes kaikki nykyiset äänilaitteet on varustettu USB-liitännällä, ja jotkut uudemmat jopa Thunderboltilla, mutta kun hankin tämän Saffiren vuonna 2010, hieman useammilla sisäänmenoilla varustetut laitteet olivat melko tasaisesti joko USB 2.0- tai FireWire-liitäntäisiä. Sittemmin USB 2.0:sta on tullut selvästi suositumpi liitäntä, ehkä siksi, että kovin paljon muita FireWire-liitäntäisiä vehkeitä kuin äänilaitteet ei oikeastaan ole. Applekin on korvannut erillisen FireWire-portin Thunderboltilla, ja olen menestyksekkäästi käyttänyt tätä Saffirea vuoden 2012 MacBook Pron kanssa käyttäen Applen omaa Thunderbolt to Firewire Adapter -sovitinta.

Saffiressa on FireWire 400 -liitäntä, ja V6-iMacin takapaneelissa puolestaan FireWire 800. Tämä ei ole ongelma signaalin puolesta, mutta koska liitännät ovat erilaisia, tarvitaan väliin kaapeli, jossa on nämä erilaiset liittimet. Sellainen löytyi aikanaan muistaakseni Verkkokauppa.comista.

Mahtavat I/O-lukemat, ainakin joillekin

Focusrite mainosti Saffiressa olevan kokonaista 16 sisäänmenoa ja kahdeksan ulostuloa. Reikiä ei kotelossa kuitenkaan ole kuin 12 kappaletta: neljä analogista sisäänmenoa, kuusi analogista ulostuloa ja yksi digitaalinen kumpaankin suuntaan. Koska en omista mitään ADAT-laitteita enkä myöskään tee surround-ääntä, käyttökelpoinen I/O-määrä on neljä kanavaa sisään ja kaksi ulos, mutta onpahan laajennusvaraa.

Kahdessa Saffiren sisäänmenoista on Focusriten kuuluisa mikrofonietuvahvistin ja yhdistelmäliitin (jakki-XLR), ja niihin on kytkettävissä 48 V haamuvirta kondensaattorimikrofoneja varten. Toiset kaksi itselleni hyödyllistä sisäänmenoa ovat tavallisia linjatasoisia liitäntöjä, joiden gain-asetusta voi säätää korkeaksi tai matalaksi esimerkiksi syntesoijaa varten.

Kaikki signaalireititykset ovat täysin säädettävissä Saffire MixControl -ohjelmalla, jolla ohjataan myös laitteen muita, erikoisempia asetuksia (joista myöhemmin).

Melkeinpä parasta tässä Saffiressa moniin muihin äänilaitteisiin verrattuna on kaksi kuulokeliitäntää. Näin voi esimerkiksi äänitystilanteissa tehdä oman kuulokemiksauksen äänitettävälle, ja tarkkailla itse samalla äänitystä toisilla kuulokkeilla.

Kaikua ja kompuraa DSP:llä

Saffiren mallinimessä esiintyvä DSP eli Digital Signal Processing tarkoittaa sitä, että laitteessa on oma signaaliprosessori, joka on ohjelmoitu tuottamaan erilaisia efektejä ilman tietokonetta ja siinä toimivaa DAW-ohjelmaa. Tällä tavalla voi esimerkiksi tehdä laulajalle oman, kevyen kaiun kuulokkeisiin, jotta laulu ei kuulostaisi hänelle luonnottoman ”kuivalta”. Kaiku itsessään ei ole niin kovin erikoinen, mutta ajaa asiansa varsin vähillä säädöillä.

Samalla tavoin voi äänitettävän signaalin kompressoida valmiiksi, jolloin siitä tulee tasaisempi. Kompressointi on käytettävissä vain niissä kanavissa, joissa on mikrofonietuvahvistin, mutta kompressori on kuitenkin mallinnettu Focusriten oman optisen kompressorilaitteen mukaan, ja sitä pidetään varsin hyvänä lajissaan. Lisäksi käytössä on DSP:llä toteutettu neljäkaistainen taajuuskorjain, ja sellaistenkin tekemisestä Focusritella toki on vankkaa kokemusta.

Kaupan päälle virtuaalinen monitorointi

Saffiren DSP:tä voi käyttää myös loihtimaan virtuaalisia ääniympäristöjä, joiden avulla voi tarkistaa nopeasti miltä oma miksaus kuulostaisi joistakin toisista kaiuttimista tai kuulokkeista. Tämä ominaisuus kulkee nimellä VRM eli Virtual Reference Monitoring.

Valittavana on ammattistudio, kotistudio ja olohuone – jos VRM tehtäisiin nyt, mukana olisi varmaan kännyköiden nappikuulokkeet ja läppärin kaiuttimet. Tietokonemallinnuksen avulla on tehty jäljitelmiä useista eri kaiutinmalleista ja kuuntelupaikoista.

En tiedä onko VRM-järjestelmää kehitetty sen enempää Focusritella, koska DSP:llä varustettuja äänilaitteita ei yrityksen valikoimassa nykyisin kovin monia ole. En itsekään ole käyttänyt VRM-mallinnuksia erityisen aktiivisesti, mutta jos miksaus kuulostaa hyvältä kaikissa niissä, niin silloin se todennäköisesti toimii melko hyvin lähes kaikissa tilanteissa.

Saffire MixControl, sekava mutta tehokas

Focusriten oma Saffire MixControl on ruma ja hankala käyttää, mutta ei kumpaakaan siinä suhteessa kuin E-MU:n surullisen kuuluisa PatchMix DSP. Se on kuitenkin päivittynyt vuosien varrella tasaiseen tahtiin, ja tekee pitkälti minkä lupaa.

Erilaisten signaalireititysten asetukset voi tallentaa erillisiin tiedostoihin, jolloin on helppo ladata tilanteen mukaan oikeat miksaukset, joita voi itse asiassa olla kahdeksan erillistä. Lisäksi MixControlilla voi myös tallentaa halutut asetukset itse laitteeseen, irrottaa sen tietokoneesta ja sitten käyttää sitä täysin erillisenä. Saffire voi ottaa virtansa tietokoneen FireWire-liitännästä, mutta erilliskäyttöä varten sen mukana tuli tyypillinen ulkoinen virtalähde eli ”wall wart”.

Jos Saffireen vielä joskus tulisi laiteohjelmiston päivityksiä, niin ne ajettaisiin laitteeseen MixControlilla, mutta sellaisia ei ole enää muutamaan vuoteen tullut.

Kieltämättä MixControlista olisi voinut tehdä helppokäyttöisemmän, ja koko laitteesta hieman yksinkertaisemman, mutta perustilanteita varten oletusasetukset riittävät hyvin. Erikoisempia sovellutuksia varten voikin sitten olla tarpeen sukeltaa syvälle ohjekirjaan.

Vanhan iMacin ja OS X 10.6.8:n kanssa ei suinkaan voinut käyttää uusinta MixControlin versiota, vaan piti yrityksen ja erehdyksen avulla etsiä uusin versio, joka vielä suostui toimimaan tässä käyttöjärjestelmäversiossa (ja se oli versio 3.3 vuodelta 2013).

Perusasetuksilla mennään

Olen kytkenyt Saffiren ulostulot 1 ja 2 Yamaha HS-50M -monitorikaiuttimiin käyttäen balansoituja XLR/M-jakki/M-kaapeleita.

Ykkössisäänmenossa on lähes jatkuvasti kiinni Audio-Technica AT 2020 -kondensaattorimikrofoni. Kakkossisäänmenossa viihtyy välistä sähkökitara tai -basso. Laitteen takapaneeliin sijoitetuissa sisäänmenoissa 3 ja 4 on vanha uskollinen Kawai K4 -syntesoijani. Olen säätänyt MixControl-ohjelmasta sisäänmenot 3 ja 4 stereopariksi.

Logic Pro- ja Ableton Live -ohjelmissa kaikki sisäänmenot ovat sellaisinaan käytössä, mutta Cubasessa piti erikseen käydä kliksuttelemassa VST Connections -osastolla sisäänmenot ja niiden stereo/mono-asetukset.

Neljän ensimmäisen kanavan signaalitasoille on laitteen etupaneelissa kätevät monisegmenttiset näytöt, ja mittarointia löytyy myös MixControl-ohjelmasta. Lisäksi äänenvoimakkuuden säätimen vieressä on erilliset kytkimet ulostulon vaimentamiseen tai mykistämiseen nopeasti. Laitetta suunnitellessa on selvästi mietitty todellisia käyttötilanteita.

Miksi vanhoilla vehkeillä?

Uudempiakin laitteita olisi olemassa, joten miksi harjoitan tätä vanhoilla vehkeillä vääntämistä? Kaikki tässä sarjassa laitteet olivat aikanaan erittäin hyvää keskitasoa tai jopa sen yläpuolella. Esimerkiksi Focusrite Saffire PRO 24 DSP maksoi aikanaan 349 euroa, mutta eipä sillä rahalla saa tänä päivänä ratkaisevasti parempaa laitetta.

Saffiren äänelliset ominaisuudet eivät ole heikentyneet, ajurit ja ohjausohjelmisto toimivat kuten pitääkin, liitännät pelaavat hyvin (ei rutinaa tai mekaanista kulumista) ja 24-bittinen äänitys vastaa nykypäivän vaatimuksia. Kun kerran on hankkinut laatulaitteen, sitä ei tarvitse ihan heti vaihtaa uuteen. Niinpä Saffire Pro 24 DSP saa mieluusti olla V6-iMacin kaverina.

Lue Sound on Sound -lehden arvostelu Focusrite Saffire PRO 24 DSP:stä vuodelta 2009.

 

Anna soiva lahja ylioppilaalle tai ammattiin valmistuvalle

Jos lähipiirissäsi on tuore ylioppilas tai ammattiin valmistuva, joka on osoittanut musiikillista suuntautuneisuutta, tue harrastusta lahjoittamalla kunnon musiikintekovehkeet. (Jos olet itse kohderyhmää, vinkkaa tästä sivusta mahdollisille lahjoittajille!)

Konesoitto on tavannut kerätä aina joulun alla yhden tai useamman sopivan aloituspaketin, joilla pääsee tietokoneistetun musiikintekemisen makuun. Tällä kertaa esitellään myös näin ylioppilas- ja valmistumisjuhlien alla yksi hyvä ja edullinen paketti, jota voi käyttää niin PC:llä kuin Macilläkin sekä oman soiton ja laulun äänittämiseen että ohjelmistoinstrumenttien ohjaamiseen.

Konesoitto on Musikhaus Thomannin linkkipartneri, ja kaikki paketin osat (tai valintasi mukaan vain jotkut niistä) saat nopeasti ja luotettavasti postin välityksellä. Yli 298 euron tilauksista et edes maksa toimitusmaksuja.

Kaikki *-merkityt linkit tässä jutussa vievät Musikhaus Thomannin verkkokauppaan. Hinnat ovat Suomen verkkokaupan hintoja 23.5.2017, ja ovat saattaneet muuttua tämän jutun julkaisemisen jälkeen.

Kun saat paketin käsiisi, tarvitset enää vain PC-tietokoneen Windowsilla tai Mac-tietokoneen OS X:llä, ja hieman aikaa laitteiden kytkemiseen ja ohjelmistojen asentamiseen.

UUTTA: Konesoiton asennus- ja käyttöönottoneuvonta Skypen välityksellä, vain 39 € (sis. alv) / 60 minuuttia. Ota yhteyttä Facebookissa, Twitterissä tai sähköpostitse osoitteella kone (at) konesoitto (piste) com ja sovi aika!

Äänitys- ja MIDI-paketti

Oman soiton tai laulun äänittämiseen tarvitset kunnon mikrofonin. Tietokoneen omalla mikrofonilla tehdyt äänitykset eivät vedä vertoja kunnon dynaamisella äänitysmikrofonilla tai vielä herkemmällä kondensaattorimikrofonilla tehtyihin. Näistä on olemassa myös suoraan tietokoneeseen kytkettäviä USB-liitäntäisiä versioita, mutta monipuolisin vaihtoehto on hankkia tietokoneen äänilaite, johon voi kytkeä useita erilaisia mikrofoneja.

Jatka artikkeliin Anna soiva lahja ylioppilaalle tai ammattiin valmistuvalle

Minipossun kohtalo

Tässä jutussa kerron vuonna 2006 komponenteista rakentamani mini-PC:n, lempinimeltään Minipossu, tarinan. Pohdiskelen mitä sille (tai sillä) voisi tehdä, ja pyydän Konesoiton lukijoilta mielipiteitä ja ideoita.

Hyvät lukijat, tässä on Minipossu.

Minipossu-etu

Se on PC-tietokone vuodelta 2006, rakennettu Shuttle XPC -minitietokonerunkoon täydentämällä prosessori, muistit, näytönohjain, kiintolevy, levykeasema, DVD-asema ja tietysti vielä äänikorttikin. Runko maksoi aikanaan noin 270 euroa. Useimmista lisävarusteista taitavat jo kuitit olla hukkuneet.

Minipossu sai lempinimensä pienestä koostaan ja mustasta väristään. Se on viimeinen PC-tietokone, jonka olen koskaan kasannut ja tulen kasaamaankaan. Sitä ennen käytin kymmenen vuoden kuluessa paljon aikaa ja hermoja erilaisten PC-tietokoneiden kasaamiseen Windows- ja Linux-käyttöön. Olen unohtanut ISA- ja PCI-väylistä, IRQ-konflikteista, IDE- ja SATA-väylistä, DIMM-moduuleista sekä BIOS-asetuksista enemmän kuin moni on koskaan tiennytkään (ja onnekkaita ovat olleet he).

Minipossu on palvellut uskollisesti tuhansia tunteja peli- ja musiikkikäytössä. Jälkikasvuni on pelannut sillä The Simsiä, SimCityä, Rollercoaster Tycoonia, Age of Empiresia, Hattrickiä ja paljon muuta aikana ennen Facebookia. Itse olen ottanut sillä ensimmäiset askeleet 2000-luvun tyyppisen tietokoneistetun musiikintekemisen maailmassa, ensin Buzz Machinesilla ja Cakewalk Home Studiolla, ja sitten Cubase VST:llä, Ableton Livella ja monella muulla.

Vuonna 2005 ostin ensimmäisen Mac-tietokoneeni (josta olen myös kirjoittanut retrojutun Konesoittoon), ja PC-koneet menettivät merkityksensä minulle lähes täysin. Minipossu siirtyi ansaittuun lepoon, josta olen sen aina silloin tällöin kaivellut esille ja ihmetellyt miten sillä on voinut tehdä mitään, ja mitä sillä kenties vielä voisi tehdä.

Jatka artikkeliin Minipossun kohtalo