Retroilua: vuoden 2006 MacBook taas musiikintekokuntoon

Erityisesti Applella, mutta myös monilla Mac-käyttäjillä, on viehtymys ja innostus uusimpaan uuteen. Apple pyrkii jatkuvasti eteenpäin, julkaisee tiheään uusia versioita käyttöjärjestelmistä ja ohjelmistoista, ja vie teknologiaa eteenpäin esittelemällä uusia ja parempia liitäntätapoja ja poistamalla vanhoja kokonaan (levykeasemat, DVD/CD-ROM-asemat, FireWire…). Myös Mac-käyttäjät intoilevat uusista käyttöjärjestelmäversioista ja päivittävät laitteitaan innokkaasti. Päivittämisestä on monia etuja, kuten parempi tietoturva ja uudet ominaisuudet.

Applen päivitysinto on myös hieman kahtiajakoista, koska Applen laitteet ovat verrattain hyvälaatuisia, ja niiden käyttöikä on pitkä. Usein samaa laitetta, kuten Mac-tietokonetta tai iPhonea, voi ohjelmistopäivitysten myötä käyttää pidempään kuin vastaavaa Windows-PC:tä tai Android-puhelinta. Vanhat Apple-laitteet toki hidastuvat päivitysten myötä, koska uudet ohjelmistoversiot vaativat enemmän, mutta useimmiten on kuitenkin enemmän syytä päivittää kuin olla päivittämättä, ainakin siihen asti kunnes sitä ei enää voi tehdä.

Vai onko päivittäminen päätyyn asti sittenkään aina järkevää Apple-maailmassakaan? Olen saamassa tästä kokemusperäistä tietoa, koska olen tekemässä hieman erikoisempaa remonttia vanhalle MacBook-tietokoneelleni. Sen myötä saan tietää toimiiko vanha ohjelmisto hieman uusitulla raudalla paremmin kuin uusimmat ohjelmistoversiot alkuperäisellä raudalla.

Päivitettävä MacBook on vuosimallia 2006, eli sen virallinen nimitys on ”13-inch, Late 2006”. Kymmenen vuotta on jo Mac-tietokoneellekin ihan kunnioitettava ikä, mutta viime aikoina (oikeastaan viime vuosina) kone on alkanut hieman nikotella. Viiden vuoden käytön jälkeen sen akku piti vaihtaa, mutta uudempi akku on kestänyt jo viisi vuotta ihan hyvänä, tosin paljon vähemmillä lataussykleillä kuin ensimmäisenä viitenä vuotena.

Alkujaan MacBookissa oli 60 gigatavun kiintolevy, jonka tilalle hankin noin vuoden käytön jälkeen uuden 120 gigatavuisen. Nykyisiin MacBookeihin verrattuna kiintolevyn vaihto on aivan naurettavan helppoa (no, uusissahan sitä ei enää voi itse edes tehdä), joten alkuperäinen levy jäi laatikon pohjalle lojumaan. Uudempi 120 Gt levy palvelikin varsin hyvin, kunnes sekosi tai hajosi joitakin kuukausia sitten, eikä levykirjanpidon korjaaminen auttanut.

Vaihdoin tilalle alkuperäisen 60 gigatavun kiintolevyn, mutta se käyttäytyi varsin kummallisesti. Saatoin päästä kirjautumaan tietokoneeseen, mutta muutaman minuutin käytön jälkeen koko käyttöjärjestelmä hyytyi ikuiseen rantapallon pyörimiseen. Hiiren osoitin kyllä liikkui, mutta ei reagoinut mihinkään.

Päätin siis päivittää MacBookin kiintolevyn nykyaikaan, ja ostin Verkkokauppa.comista Kingstonin 120 gigatavun SSD-levyn hintaan 47,90 euroa. Tämä 2,5-tuumainen levy sopi kuin nakutettu vanhan MacBookin kiintolevyn kelkkaan, ja tätä kirjoittaessani sille asentuu OS X Tiger -käyttöjärjestelmän versio 10.4.8.

Tähän asti kaikki on mennyt aivan suunnitelmien mukaan: laitoin DVD-asemaan MacBookin mukana tulleen alkuperäisen asennus-DVD:n otsikolla ”MacBook Mac OS X Install Disc 1” ja käynnistin koneen pitämällä Command-R-näppäinyhdistelmää painettuna. Asennusohjelma käynnistyi kiltisti DVD:ltä, mutta ei tietenkään löytänyt yhtään levyasemaa, jolle OS X:n voisi asentaa. Eipä hätää: käynnistin asennusohjelman valikosta Disk Utility -ohjelman ja tein sillä uudesta SSD-levystä yhden ison levyosion. Sen jälkeen asennusohjelma poimi uuden osion lennosta asennuskohteeksi, ja sai minut ihailemaan Applen viimeisen päälle mietittyä työn jälkeä.

Tiger-asennus

SSD-levyn pitäisi olla monta kertaa tavallista kiintolevyä nopeampi ja viattomampi, koska siinä ei ole lainkaan pyöriviä levypintoja. Täytyy myös ihailla sitä, miten hienosti SSD-levy meni heittämällä vanhan 2,5 tuumaisen levyn tilalle sekä fyysisesti että ohjelmallisesti. Tähän mennessä ainakaan OS X:n asennus ei ole huomannut mitään eroa.

Kunhan asentelu etenee, raportoin lisää musiikinteko-ohjelmista, joita aion asentaa. Tarkoitus on tehdä tästä koneesta pelkästään musiikkikäyttöön omistettu laite, käyttäen sopivia ohjelmistoja siltä ajalta kun laite oli uudenkarhea, eikä sitä oltu vielä hidastettu toistuvilla päivityksillä.

On aivan mahdollista, että projekti lässähtää alkuunsa, mutta tähän asti on ainakin voinut olla toiveikas onnistumisen suhteen.

Asennus alkoi n. kello 16.15.

Kaksi tuntia aloittamisen jälkeen: OS X Tiger on asentunut koneeseen, pakolliset aloitustiedot on täytetty, oma Wi-Fi on valittu ja verkon salasana syötetty. Viimeisen kysymysvaiheen jälkeen rantapallo jäi pyörimään ja on tehnyt sitä nyt jo pari viisi minuuttia. Toivottavasti OS X sentään vain lataa taustalla päivityksiä, koska tämä näyttää huolestuttavasti samalta kuin yllä kuvattu hyytyminen.

Kello 18.38: Järkeilin, että jospa vanha MacBook ei tajua uutta Wi-Fi-verkkoa. Niinpä kytkin sen suoraan ADSL-tukiasemaan Ethernet-kaapelilla. Eipä kysellyt Wi-Fi:stä mitään, mutta sama rantapalloilmiö tuli jälleen viimeisen kyselyruudun jälkeen. Mitä ihmettä?

Kello 19.28: Käynnistäminen uudelleen asennus-DVD:ltä ja tarkistus Disk Utilityllä kertoi, että levy on päreinä. Osiointi uudelleen näyttäisi päätyvän taas samanlaiseen rantapalloiluun. Mieleen on ilmestynyt orastavia katumisajatuksia.

Kello 19.36: On toki mahdollista, että tämä Kingstonin SSD-levy on liian uusi tälle MacBookille, vaikka se kyllä aluksi näkyy Disk Utilityssä. Toisaalta se taas ei mitenkään liity siihen, että MacBookin oman alkuperäisen kiintolevyn kanssa oli hyytymisongelma, joka ilmeni pian käynnistyksen jälkeen, mutta viimeistään kirjautumisruudussa. Yksi kokeilukohde olisi vielä kytkeä alkuperäinen kiintolevy vaikka USB:llä ja valita se käynnistyslevyksi.

Kuten huomataan, tällä tunkkaamisella ei ole vielä tähän mennessä ollut mitään tekemistä musiikin kanssa.