Kirjaesittely: Dennis DeSantis, ”Making Music”

Musiikin tekeminen tietokoneella on helpompaa kuin koskaan aikaisemmin, ja varmasti muuttuu vielä helpommaksikin. Kun mahdollisuudet ovat miltei rajattomat, voi tulla lamaannus kun hyviäkin vaihtoehtoja on aivan liikaa. Monelle musiikintekijälle tämä voi olla todellinen ongelma, jonka selättämisessä voi auttaa Dennis DeSantisin kirja ”Making Music”.

Dennis DeSantis – Making Music – lataa iBooks Storesta

Making Music

Musiikin tekemisessä ei enää pitkään aikaan ole ollut erityisen suuria teknologisia ongelmia. Edullisten syntesoijien ja MIDI-protokollan alkuvuosina 1980-luvulla oli vielä toisin, koska laitteet olivat nykymittapuulla alkeellisia sekä vaivalloisia käyttää, ja digitaalinen tallennus käytössä vain huippustudioissa. Silti – vai juuri siksi? – 1980-luku oli elektronisen popmusiikin ensimmäinen kultainen vuosikymmen, jolta haetaan jatkuvasti inspiraatiota nykyisiinkin tekemisiin.

Koko 1990-luvun ajan tietokoneiden käyttö musiikin tekemisen apuna ja studion komentokeskuksena lisääntyi ja muuttui yhä helpommaksi, mutta vasta 2000-luvun alussa, virtuaali-instrumenttien myötä, syntyi nykymuotoinen tietokoneistettu musiikintekeminen, jossa kaiken ytimessä on DAW-ohjelma eli Digital Audio Workstation. Sillä hoidetaan sekä äänittäminen että syntesoijien äänentuotto.

DAW-ohjelmat ovat kehittyneet huikeasti viimeisten 10-15 vuoden aikana, ja hinnatkaan eivät ole enää esteenä. Kaikki muukin studioteknologia on halventunut niin paljon, että varsin pienellä panostuksella voi rakennella kotistudion, jolla saa julkaisukelpoista jälkeä. Itse julkaiseminen taas on Internetin myötä niin helppoa, että isompi ongelma on saada musiikkinsa ylittämään ihmisten kiinnostuskynnys.

Mahdollisuudet ovat siis huikeat, mutta juuri se tuottaa joillekin ongelmia. Itse olen jo pitkään kärsinyt vaikeudesta aloittaa musiikkiprojektia ja saada tallennettua omia musiikillisia ideoitani (silloin kun niitä saan). Useimmiten syynä on vitkastelu ja välttely, joka on joillekin meistä ominaista, milloin mistäkin syystä. Joko ajattelemme, että ei kuitenkaan ole aikaa, tai että emme osaa mitään, tai että tekemisemme ei kiinnosta ketään.

Oli todellinen syy mikä tahansa näistä, tai kaikki, lopputuloksena on helposti turhautuminen. Alkuun pääsemisen lisäksi monilla voi olla vaikeuksia pitää yllä kiinnostusta tai ylipäänsä saada jotain projektia valmiiksi. Tuntuu helpommalta jättää kesken, tai sitten tuntuu tärkeältä käyttää paljon aikaa hiomiseen ja hinkkaamiseen, vaikka tuotoksen olisi hyvin voinut jo julkaista maailmalle. Lisäksi vaikean paikan tullen on aivan liian helppoa kiinnittää huomio muihin asioihin, jotka yllättäen tuntuvat paljon tärkeämmiltä, kuten Facebookin selaamiseen tai muutaman sähköpostiviestin kirjoittamiseen.

Näiden ongelmien selättämiseen ovat hyvät neuvot tarpeen, ja sellaisia löytyy esimerkiksi Dennis DeSantisin tänä vuonna (2015) julkaistusta kirjasta Making Music, jonka on kustantanut Ableton Live -ohjelman tekijä, saksalainen Ableton. Päivätyönään DeSantis vastaa Abletonin dokumentaatiosta, ja on itsekin elektronisen musiikin tekijä. Hän on kirjoittanut kirjansa matkaoppaaksi erilaisten musiikin tekemisen poluilla esiintyvien ongelmien ratkaisemiseen.

Jatka artikkeliin Kirjaesittely: Dennis DeSantis, ”Making Music”

Konesoitto 2 v.

Tänä päivänä, eli 6. heinäkuuta, John Lennon ja Paul McCartney tapasivat ensi kerran Liverpoolissa. Vuosi oli 1957, ja paikka oli kirkon puutarhajuhla Liverpoolin Wooltonissa.

Aivan sattumalta samana päivänä, vuonna 2013, perustin Konesoitto-blogin täällä Tampereella. Idea oli itse asiassa syntynyt jo kolme vuotta aiemmin, tarkkaan ottaen 14.5.2010. Muistikirjassani lukee: ”Nettisivusto, joka testaa erilaisia musiikkilaitteita ja antaa neuvoja niiden käyttöön.” Aivan heti en sitten kuitenkaan toteuttanut ideaa, koska oli niitä perin yleisiä ”muita kiireitä”.

Viime vuonna, Konesoiton ensimmäisenä vuosipäivänä, en tullut tehneeksi mitään yksivuotisjuttua, koska silloinkin oli kovasti kaikenlaista. Olin myös jossain määrin harmistunut siitä, että Konesoitto ei tuntunut tavoittavan kovin laajaa lukijakuntaa. Siitä voi toki syyttää hyvin vähäistä, oikeastaan lähes olematonta, mainostusta. Intoa latisti myös se, kun kirjoitin syksyllä 2013 Muusikoiden.net-sivustolle ilmoitusluontoisen jutun Konesoitosta, ja se sai osakseen pelkkää nillitystä (en kyllä tiedä mitä edes odotin – ehkä jotain kiinnostuksen ilmauksia korkeintaan). Sen jälkeen olenkin antanut homman mennä eteenpäin omalla painollaan puskaradion kautta.

Konesoiton painopiste on ollut viime aikoina pienimuotoisissa ohjelma- ja laite-esittelyissä OS X- ja iOS-ympäristöön. Idealaarissa on toki edelleen odottamassa perusjuttuja esimerkiksi MIDI-teknologiasta, iPad-ympäristön hyödyntämisestä, monitoroinnista ja pelien musiikista. Jälleen kerran ne muut kiireet – ja ihan oikeat työt – saavat aikaan melkoista viivettä juttujen suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Jossain välissä pitäisi myös tehdä itse musiikkia, koska sehän se varsinainen tarkoitus on. Kun yrittää olla monien musiikkiohjelmien jonkinlainen asiantuntija ja kirjoittaa niistä, tulee helposti keskityttyä liikaa itse välineisiin ja menetelmään, musiikin tekemisen kustannuksella. Olisi ehkä parempi vain keskittyä yhteen tai korkeintaan muutamaan työkaluun, mutta se on varsin vaikeaa, koska musiikkiohjelmat ja -laitteet nyt vain ovat niin hienoja juttuja, että tekee mieli kokeilla kaikenlaista.

Aluksi Konesoitossa olikin jonkinlaista keskittymisen yritelmää Applen GarageBand-ohjelmistoon, mutta sitten Logic Pro X tuli sekoittamaan pakkaa lähes täysin uusitulla ilmeellään ja lähes törkeän edullisella hinnallaan. Kyllä GarageBandillä saa aikaan vaikka mitä, kuten Konesoiton sitä käsittelevistä jutuista voi lukea, mutta Logic Pro X on jotain aivan muuta. Sitten on lisäksi vielä Steinberg Cubase, Ableton Live ja Propellerhead Reason.

Periaatteessa kaikki musiikkiohjelmat toimivat enemmän tai vähemmän samalla tavalla, mutta työtavoissa on silti tärkeitä eroja. Usean musiikkiohjelman käyttäminen rinnakkain voi olla hyväkin ajatus, koska ohjelmilla on omat vahvuutensa, mutta silloinkin menee aikaa materiaalin siirtelemisessä ohjelmasta toiseen.

Yhtenä erityisalueenaan on lisäksi mobiili musiikintekeminen, joka käytännössä tarkoittaa iPad-laitetta, ja joskus välillä myös iPhonea. Viime vuosina on tullut todella paljon hyviä iPad-musiikkiohjelmia, joita voi myös käyttää rinnakkain AudioBusin tai Applen Inter-App Audion avulla.

Voit kertoa millaisia musiikkiohjelmia ja -laitteita itse käytät, kysyä jotain aiheeseen liittyvää, antaa palautetta Konesoitosta, tai kertoa mistä aiheista haluaisit lukea. Lähetä sähköpostia osoitteella kone (at) konesoitto (piste) com.