Retroilu jatkuu – vanhan Mac minin musiikkiohjelmat

Aiemmassa retroilujutussa otin vuosimallin 2005 Mac minin taas käyttöön, ja lupasin palata sen musiikkiohjelmiin myöhemmin. Ei tästä jatkosarjaa ole tarkoitus tehdä, mutta tässä jutussa kerrotaan millaisiin ohjelmiin päädyttiin.

Asialista on karkeasti seuraavanlainen:

  • Cubase LE:n OEM-version rekisteröinti ja päivitys
  • Cubasen valmistelu käyttökuntoon
  • GarageBandin päivitys uusimpaan mahdolliseen
  • Fender Mustang II -kitaravahvistimen liittäminen
  • Sähkökitaran kytkeminen mikseriin passivisella DI-boksilla
  • Pohdintaa siitä, kannattaako päivittää PowerPC-Maciin Leopard

Yamaha MW10 USB -mikserin mukana tullut Cubase LE oli versio 1.0-jotain, mutta Cubase on kehittynyt nopeasti ja pitkin harppauksin, joten se lensi pian mäelle, ja tilalle tuli jonkin Native Instrumentsin äänilaitteen mukana tullut OEM-versio, eli Cubase LE 4.0.3 vuodelta 2007.

OEM = Original Equipment Manufacturer; näin merkityt ohjelmistot ovat laitevalmistajien kanssa sovitulla tavalla jonkin laitteen mukana tulevia versioita, jotka usein ovat hieman rajatumpia varsinaiseen vähittäismyyntiversioon verrattuna.

Vuoden 2013 lopulla tapahtuneen asennuksen aikoihin Cubase LE 4.0.3 ilmoitteli, että ohjelmisto pitäisi rekisteröidä vuoden loppuun mennessä.

Kuinka sattuikin, että kauan sitten hankittu Cubase LE4 halusi rekisteröitymistä juuri tämän projektin alkaessa.
Kuinka sattuikin, että kauan sitten hankittu Cubase LE4 halusi rekisteröitymistä juuri tämän projektin alkaessa.

Vuoden 2014 puolella se ei sitten käynnistynytkään – eLicenser vain kehotteli rekisteröitymään.

eLicenser kertoo, että lisenssi on umpeutunut, koska Cubasea ei rekisteröity ajoissa.
eLicenser kertoo, että lisenssi on umpeutunut, koska Cubasea ei rekisteröity ajoissa.

Sen voi tehdä vain netissä, mutta vanha Mac mini ei ollut verkossa kiinni. Helpoin ratkaisu oli kytkeä iPadistä Personal Hotspot päälle, ja taas mentiin.

eLicenserin valmistaja Synchrosoft oli aiemmin itsenäinen yritys, joka teki mm. Steinbergin ja Korgin käyttämiä USB-suojauspalikoita, eli käytännössä kryptattuja muistitikkuja, joille ladataan ohjelmistojen lisenssejä. Steinberg osti sen vuonna 2008, ja pian sen jälkeen Korg luopui USB-lisenssimokkulan käytöstä (ehkäpä osin myös siksi, että Steinbergistä oli tullut Yamahan tytäryhtiö jo vuonna 2004). Nyttemmin myös eLicenserit ovat ohjelmistopohjaisia, mutta jotkut Steinbergin ohjelmat vaativat edelleen vanhan USB-palikan käyttöä.

Rekisteröintiin ja aktivointiin tarvittiin MySteinberg-tunnus. Lisäksi piti etsiä eLicenser Control -ohjelmasta uusin vielä PowerPC-prosessorilla toimiva versio, joka oli 6.0.2.7036 (vuodelta 2010). Se löytyi eLicenser.net-sivuston arkisto-osiosta.

Uusin PowerPC-Maceillä toimiva eLicenser-versio löytyi eLicenser.netin arkistoista.
Uusin PowerPC-Maceillä toimiva eLicenser-versio löytyi eLicenser.netin arkistoista.

Tässä vaiheessa tulivat ensimmäiset ajatukset siitä, onko tämä projekti mielekäs, varsinkin kun seuraavaksi piti etsiä Soft-eLicenserin numero, kirjautua MySteinberg-tunnuksella sisään ja syöttää tieto.

MySteinberg-palvelu neuvoo miten eLicenserin sarjanumeron löytää.
MySteinberg-palvelu neuvoo miten eLicenserin sarjanumeron löytää.

Kysyttäessä valitsin OEM-partneriksi Native Instrumentsin, koska sieltä kautta tämä Cubase LE on haltuuni päätynyt.

MySteinberg-palvelu antoi Cubaselle aktivointikoodin, joka piti syöttää eLicenseriin.

Cubase LE:n aktivointikoodi saatu!
Cubase LE:n aktivointikoodi saatu!

Lisenssin lataamiseen Soft-eLicenseriin tarvittiin tietenkin jälleen nettiyhteyttä. Lopulta Cubase kuitenkin oli käyttökunnossa.

Vielä tämänkin jälkeen löytyi Steinbergiltä päivitys versioon 4.1.3.853 (helmikuulta 2008), joka asentui Tigeriin ilman ongelmia. Kuten Steinbergin ohje mainitsi, asennusohjelma pyysi Cubase LE:n alkuperäistä asennus-DVD:tä, jonka toimitin sujuvasti asemaan.

Ajatuksena oli käyttää Cubasen kanssa Native Instrumentsin legendaarista FM7-syntesoijaa, mutta Cubase LE kieltäytyi yksin tein käynnistymästä jos fm7.vst-tiedosto oli /Library/Components/-kansiossa. No, mikäli arkistoistani vielä löytyy jokin sellainen FM8:n versio, joka toimii myös PowerPC:n kanssa, voisin harkita sen asentamista, koska kaikki FM7:n ohjelmat toimivat toki siinäkin. GarageBandia ei FM7:n Audio Unit -versio kaatanut, mutta kysyi toistuvasti sarjanumeroa, sitä kuitenkaan hyväksymättä. Niinpä siivosin suosiolla FM7:n pois häiritsemästä.

Olen ostanut FM7:n vuonna 2006 suoraan Native Instrumentsilta, ja päivittänyt sen FM8:ksi pian jälkimmäisen tultua myyntiin. En ole koskaan käyttänyt laittomasti kopioituja musiikkiohjelmia, eikä sellaisia pidä käyttää kenenkään muunkaan. Kaikki ohjelmat joista Konesoitossa kirjoitetaan on hankittu joko itse tai ne on toimitettu OEM-versioina tai muuten laitteiston mukana.

Latailin vielä Korg microKONTROL -MIDI-kontrolleriini Cubaselle sopivat sapluunat, jotta pääsin käyttelemään liukuja ja nuppeja raitojen miksailussa.

Korgilta löytyy Cubaselle sopivat asetukset microKONTROLille.
Korgilta löytyy Cubaselle sopivat asetukset microKONTROLille.

Siirryin Cubasen parista laittelemaan GarageBandiä kuntoon. Mac minissä ennestään oleva GarageBand-versio oli 2 (vuodelta 2005), joten seuraavaksi ryhdyin haeskelemaan uudempia iLife-asennuslevyjä. En löytänyt iLife ’06:tta mistään, jos sellaista minulla on koskaan ollutkaan, mutta sen sijaan löytyi iLife ’08, johon kuuluu GarageBand ’08 eli GarageBand 4.

Kaikki iLife ’08 -ohjelmat paitsi iMovie ’08 asentuivat hyvin Tigerilla varustettuun Mac miniin. Samalla tuli siis päivitettyä myös iPhoto (joka on GarageBandin ohella ehdottomasti iLifen parasta antia). Tärkeintä kuitenkin oli saada koneeseen tuo uudempi GarageBand-versio. Sen käynnistyminen kesti hyvän aikaa, mutta lopulta ajossa oli versio 4.1 (236).

GarageBand '08 toivottaa tervetulleeksi.
GarageBand ’08 toivottaa tervetulleeksi.

Mac OS X:n Software Update eli Ohjelmiston päivitys kertoi, että kaikkiin iLife-ohjelmiin oli saatavana yhteensä 180 megatavua päivityksiä, jotka valuivat iPadin kautta koneeseen verrattain nopeasti. Heti perään tuli toinen iLife-päivityskierros, jossa oli GarageBand-, iPhoto- ja iWeb-päivitykset. Kaiken tämän jälkeen minissä on siis GarageBand 4.1.2.

GarageBand 4.1.2 käytössä!
GarageBand ’08 eli versio 4.1.2 käytössä!

GarageBandin instrumentit löytyvät kansiosta /Library/Application Support/GarageBand/Instrument Library/Plug-in Settings.

Seuraavaksi ryhdyin puuhaamaan Stratocasteria kiinni Yamaha-mikseriin, muta sepä ei äänellisesti oikein onnistunut, koska mikserissä ei ole Hi-Z-sisäänmenoa, eli kitaran signaali jäi aivan liian heikoksi ja häiriöiseksi. Sain mielestäni hyvän idean ottaa käyttöön Native Instrumentsin Guitar Rig Session I/O -laitteen, jossa on yksi mikrofonietuaste ja yksi instrumenttisisäänmeno. Ajatus piti kuitenkin hylätä, koska Session I/O:n ajurit vaativat vähintään Mac OS X 10.5:n eli Leopardin.

Kokeilin myös Amplitube iRigiä (kitara –> iRig –> mikseri), ja tulos oli aivan yhtä huono, kuten arvata saattoi. Alkoi jälleen tulla projektin mielekkyyteen liittyviä ajatuksia, mutta ratkaisin ne rahalla, eli ostamalla musiikkiliikkeestä passiivisen DI-boksin (Proel Direct100P). Tällä tavalla saan sähkökitaran tai sähköbasson kytkettyä mikseriin ja tallennettua soittoa Cubaseen tai GarageBandiin. Laulumikrofonin voi toki kytkeä suoraan mikseriin, jossa on myös haamuvirta kondensaattorimikrofoneja varten.

Toki kokeilin myös Fender Mustang II -kitaravahvistinta Mac minin kanssa. Suoraan USB-porttiin liitettynä se tunnistui ja toimi välittömästi, kuten olettaa saattoi. Nyt puhutaan kuitenkin Macistä.

Fender Mustang II -kitaravahvistin USB-liitännän kautta toimi saman tien GarageBandin kanssa.
Fender Mustang II -kitaravahvistin USB-liitännän kautta toimi saman tien GarageBandin kanssa.

Mac OS X Tiger ei suinkaan ole vielä viimeinen PowerPC-prosessoria tukeva versio, vaan Mac OS X Leopardin eli 10.5:n pitäisi vielä mennä tähän Mac miniin, ainakin teoriassa; en tosin ole koskaan itse käyttänyt Leopardia PowerPC-Macillä. Snow Leopard eli 10.6 on ensimmäinen versio joka vaatii Intel-prosessorin, joten olisi loogista päivittää Mac mini niin pitkälle kuin se menee, mutta suorituskyky (tai oikeastaan sen puute) herättää hieman epäilyksiä.

Voi siis olla, että tätä pikku apuria ei kannata päivittää Leopardiin vain jotta saisi käyttöön iLife ’09:n. Toki siinä kaupassa saisi GarageBand 5:n, jossa on Logic Prosta tuodut mallinnetut kitaravahvistimet ja efektipedaalit. Niiden käyttäminen voi kuitenkin vaatia enemmän prosessoritehoa kuin on käytettävissä, varsinkin kun Leopard vaatii oman osansa siitä. Lopputulos siis voi olla hidas ja pätkivä, mutta ainahan voi yrittää viritellä jälkikäteen, jos päätyy päivittämään vanhaan PowerPC-myllyyn Leopardin.

GarageBand 4 riittää toki ihan mainiosti demojen tekemiseen ja MIDI-osuuksien ohjelmointiin, ja PowerPC-versioita virtuaali-instrumenteista löytyy esimerkiksi vanhoilta Computer Music -lehden kansi-DVD:iltä, joten ehkä on syytä ”sinetöidä” tämä kokonaisuus, ja ajella sillä kunnes renkaat putoavat tienposkeen.

Tarkoituksena on koko ajan ollut osoittaa, että musiikkia voi tehdä myös hieman vanhemmalla laitteistolla ja ohjelmistolla. Vuoden 2005 Mac mini riittää auttavasti mikäli äänittää yhtä raitaa vuorotellen, tai kahta raitaa kerrallaan, tai tekee MIDI-osuuksia virtuaali-instrumenteille (ja miksei vanhoille MIDI-syntesoijillekin). Toivottavasti nämä tarinat innostavat ottamaan kaiken irti ennen tuliterän kalliin laitteiston hankkimista, vaikka ei siinäkään sinänsä mitään pahaa ole :-).